vaikutuksia

Viime päivät lienevät täyden kuun aikaa. Muistan katselleeni perjantaina keikalta palatessa mahtavasti möllöttänyttä kuutamoa. Toisinaan täysikuu on vienyt yöunet, tällä kertaa oloni on lähinnä ollut voimaton ja sisälläni on kuohunut todella runsaasti. En tiedä onko tänään päivälläkin rinnassa pomppineet rytmihäiriöt kuusta vai jostakin muusta johtuvia.

Viimeisen puolen vuoden aikana olen kiinnittänyt enemmän huomiota kehoni viesteihin kuin pitkään aikaan sitä ennen. En ajattele kipuiluja enää siltä kannalta että mitä särkylääkettä vaivaan otan, vaan siltä kannalta mitä oire minulle kertoo. Päivittäin huomaan kuuntelevani vatsaani, suorastaan keskustelevani sen kanssa. Ja vatsani kyllä todellakin kertoo jos jotakin on vialla. Ruokavalion tarkennus ja vatsan toimintaa lisäävä magneesiamaito ovat vähentäneet vatsan kouristelut minimiin. Itseasiassa en muista koska olen normaalina päivänä joutunut kitumaan vatsa oireista. Toki jos ehdoin tahdoin yhdistän ruoka-annokseeni lihaa, pastaa/perunaa ja soosseja, niin aivan varmasti vatsani ilmoittaa huonosta olostaan.. Juhannuksen jälkeen tiesin kyllä syöneeni lihaa ja nauttineeni olutta, mutta tuo oli "tietoinen riski" jonka saattoi ottaa kun tiesi että tuskailu laantuu päivässä parissa.. Tosin onhan myönnettävä että jossain määrin noita juhannuksen seuraamuksia kärsin edelleen.. Loistavasti edennyt painon pudotus kärsi tuolloin nimittäin parin kilon takapakin, mutta nyt suunta on taas oikea ja tavoite lähenee hitaasti mutta varmasti..

Jostakin syystä en reagoi sydämeni rytmihäiriöihin mitenkään huolestuneena. Ennemminkin voisi sanoa että kuulostelen noita lähinnä huvittuneella mielenkiinnolla. Sillä samaan tapaan kuin kutitus tuntuu yhtä aikaa mukavalta ja epämiellyttävältä, niin samoin sydämen jamittelu on kaksijakoista. Päänsäryistäkään en eilistä ennen ollut oikeastaan kärsinyt puoleen vuoteen. Tai onhan päätä särkenyt, mutta nuo ovat olleet näitä itseaiheutettuja, alkomahoolin tai kofeiinivajauksen jälkiseuraamuksia. Eilinen päänsärky oli jotakin migreenin, normaalin hedarin ja lihasjännityksen välimuotoa. Särky katosi nyrkkeily riehumisen seurauksena, palasi sitten kuitenkin kuntoilun loputtua ja katosi loppujen lopuksi särkylääkkeen voimalla. Olisin saattanut kuunnella tuota särkyä illankin, mutta en kokenut moista masokismia tarpeelliseksi, kun kerran lääkettäkin oli tarjolla.

Ainoa kehoni oire joka riivaa tosissaan on tällä hetkellä tuo hermostuneisuus. Se tuntuu suorastaan fyysisesti kehoni ulkopuolelta tulevalta. Voisin jopa kuvata tuntemusta kuin joku painaisi hehkuvan hiilen rintakehäni sisään. Kuin tuo hiili polttaisi lihani ympäriltään ja saisi koko rintakehän puristumaan kasaan tuskan vallassa.. Ja inhottavinta on kun tuon tunteen perimmäinen syy ei ole itsellenikään selvä. Se vain saa minut ärtymään, kiukkuamaan, äyskimään ja itkemään. Vaikka yritän tarkkailla tuota tunnetta ulkopuolelta, tuntuu sen valta ylittävän mieleni yhtä lailla kuin kroppani yli. Ymmärrän tuon kyllä olevan juuri sitä kuoleman ja menettämisen pelkoa, mutta sen tietäminen ei riitä poistamaan tuota tunnetta.