Elämää ei sen enempää

En ole pudonnut planeetalta vaikka siltä ehkä on vaikuttanutkin. Elämä on vain ollut osin niin hektistä, osin niin tyyntä ettei ole tullut kirjattua asioita julkiseen levitykseen.

Joitakin aikoja sitten oli kevään ensimmäinen muija-jumitus. Nastaa oli päästä viihteelle. Hyvää ruokaa, hyvää seuraa, sopivasti viinaa ja tanssilattiaa. Seuraavana päivänä ei ollut edes krapula, sitäkin messevämpi flunssa. Tuota tautia sitten taltuttelinkin melkein viikon päivät. Epäilys oli jo poskiontelo-tulehduksesta, mutta ilmeisesti tuo oli vain poikkeuksellisen sitkoa normaalia flunssaa.

Työrintamalla on taas pientä kypsymistä havaittavissa. Toisaalta olen tyytyväinen kun osa-aloittain tulee lisää vastuuta, toisaalta koko 8-16 välimaastolla työskentely tympii.. No toisaalta nyt kun useimmat asiat alkavat olla tasapainossa niin lienee parempi tyytyä nyt nautiskelemaan jonkin aikaa tasaisesta rahantulosta ilman turhia haihatteluita.. Myönnettiinhän meidän "tehotiimille" tulospalkkiokin. Tosin tänään palkkanauhan saapuessa huomasin että vaikka kirjallisesti tieto palkkiosta tuli niin eipä palkkakonttori sitä ollut sitten liksaan lisännyt... no huomenna voinee sitten kysyä toimarilta oliko tuo vain pottumainen pila vai mistä olikaan kyse..

Kevät ja aurinko on hiljalleen herätellyt halun tehdä jotain hyvää itselle. Eli tavoitteena on pudottaa kymmenisen kiloa painoa. Ennen flunssaa olinkin jo hyvällä alulla painon pudotuksen suhteen, mutta sairastellessa tuli sitten taas repsahdettua. No huomenna olisi sitten vuorossa ensimmäinen salirääkki. Toivottavasti taas tuo kipinä syttyisi ja saisin homman käyntiin kunnolla..

Kohtahan se taas täyttyy yksi eletty vuosi, tänä vuonna voisi taas harkita jos järjestäisikin jotain.. Vaikkakin lähes aina kun jotain suunnittelee niin tapahtuu jotain ja suunnitelmat menevät myttyyn.. no katsotaan mitä sitä keksii..