perjantaina, tammikuuta 14, 2005

Slow thinking streeet

I live in slow thinking street
that's the place were losers meet
it's easy for them to have a ball
'coz the losers think so small

It's a long long story to tell
once we lived there so well but
the smog of hatred came into our mind
the only ability we found was to bind

Slow thinking street

My bodu wants to shake your mind
on honey, you can be on any kind
rock on 'till the morning comes
we will be ti kings at once

Too tired to think of anything
feels like a bird with a hollow wing
the only thing that vomes into mu head
is how to have you in my bed

Slow thinking street

Break the fog,
dance the beat,
stomp your feet..
My head's like an exploding balloon
(Waltari)

Juuri tältä tällä hetkellä tuntuu, olo on juuri niin sumuinen ja masentunut että taas tekee mieli hakea se voiveitsi ja lipsutella sillä ranteita auki.. Miten niin: miten niin voiveitsi...? Kurjuuden maksimointi, jotta paska fiilis tuntuisi mahdollisimman kauan paskalta...

Oikeasti mikään ei ole vialla paitsi omien korvieni välissä, mutta sinnehän se korjausoperaatio on vaikein ulottaa.. Tuokaa purkki pillereitä jotta voin nukahtaa muutamaksi vuodeksi uneen ilman unia, ilman vaivaavia ajatuksia..


torstaina, tammikuuta 06, 2005

Mitä jää käteen

Nyt kun muutama päivä on ehtinyt kulua uutta vuotta on sopiva hetki istahtaa miettimään mitä viime vuodesta oikein jäi käteen.. Monet rakastavat horoskooppeja ja vastaavia joten otetaan "ennustava linja"

Raha:
Vuoden vaihteessa käteistä oli aika runsaasti, velat oli maksettu pois ja uusi alku mahdollinen.. Mutta kuten vanha sanonta sanoo, se mikä lauaen tulee, viheltäen menee.. Vuoden loppuun mennessä kaikki ylimääräinen oli kulutettu ja työmotivaatio taas kummasti kasvussa..

Terveys:
Tässä osa-alueessa ei ole pahemmin valittamista. Huhtikuussa thaimaassa hankittu rusketus kesti melkein koko kesän ja auttoi kestämään sateisen ja tylsän kesän. Turhilta taudeilta onnistuttiin välttymään, vaikka elintapa olikin välillä suorastaan itsetuhoisa...

Matkustelu:
Vuoden ainoa matkustus oli kolme viikkoa idän ihmemaassa. Tuosta reissusta jäi kova kaukokaipuu jota ei edes tapaninpäivän tsunami onnistunut haihduttamaan...

Ihmissuhteet:
Vuoden aikana kertyi enemmän uusia ihmissuhteita kuin oikeastaan koko menneen elämän aikana, monet olivat ohikulkumatkalla, mutta paljon oli myös niitä jotka toivottavasti viipyvät elämässä kauan. Muutama todellinen uusi ystäväkin löytyi, ei välttämättä sillä kaikkein perinteisimmällä tavalla, mutta veikaten meikäläisen "normaalia" luonnetta niin juuri nämä oudointa reittiä solmitut ystävyydet lienevät kestävän kaikkein kauimmin...

Rakkaus:
Elämä on vuoristorataa. Vaaran tunne viehättää ja uusi tuntuu aina kaikkein kiehtovimmalta. Kuitenkin kokemus on jo opettanut ettei se ruoho sittenkään taida olla sen vihreämpää sielä aidan toisella puolen. Joten puretaan ja rakennetaan vanha uudestaan. Jos palikat olivat viimeksi nurin perin niin kokeillaan nyt toisella tavoin..

Ja tokihan uuden vuoden kynnyksellä kiinnostaa myös tulevaisuus, joten kurkistetaan korteista vastausta, lähinnä onko muutos jo läpikäyty?
Kaksi korttia, ensimmäinen: Sauvojen 2, Herruus:
avainsanat: Mars Oinaassa: Sotaisa energia, dynaaminen tienraivaaja, tilanteen herruus tai hallinta.
eli:
Oinas on uranuurtaja joka etsii alituisesti uusia etenemistapoja. Sitä eteenpäin vievä voima löytää jatkuvasti uusia suuntia. Herruus nojaa tasapainoon ja siihen että ihminen löytää oman keskuksensa. Olisikin parempi kutsua tätä komennoksi sillä ihmisellä oon komento itseensä... Tämän edellytys on että energiasi ovat yhdistyneet ja keskittyneet luomaan rohkeuden joka tarvitaan uusille teille lähtemiseen. Miten voimakkaasti vaikuttavaia muutoksia matkan varrella tapahtuukin, uranuurtajan tasapaino ei horju. Kun hyväksyt erimieleisyydet ja ristiriidat, ne voivat ratketa tavalla joka muuttaa näkökulmaasi asioihin ja laajentaa sitä.

toinen: Sauvojen 3, Hyve:
avainsanat: Aurinko oinaassa: Hyveellisyys, turmeltumattomuus, rehellisyys, itseluottamus, ei kompromissejä.
eli:
Olet herännyt sisäisesti. Ruumis, äly ja henki ovat tasapainossa keskenään. Tällaisesta tilanteesta kiteytyy olemuksen eheys joka ei salli joutavia kompromissejä. Ymmärrät oman voimasi ja annat sille vapauden toimia. Et koskaan anna muiden alistaa omaa voimaasi. Ulkoisesta eteenpäin menemisestä huolimatta keskus pysyy koskemattomana ja selkeänä. Tallainen sisäinen rauha tuo olemukseen uutta itseluottamusta eikä turhista ongelmista tule rasitetta. Sisäinen viisautesi on riittävä ja pystyt torjumaan kaikki mahdolliset esiin tulevat huolet ja epäilyt. Analyyttisella harkinnalla ei ole enää sanan sijaa. Olet täynnä elämän energiaa ja elinvoimaa...

Että näin, katsotaan mitä vuosi 2005 tuokaan tullessaan...

tiistaina, tammikuuta 04, 2005

Varkaita ***rkele

Niinhän se on, minkä taakseen jättää sen edestään löytää.. Tällä kertaa kostautui inhottavalla tavalla oma laiskuuteni. Vihdoin ja viimein soitin vimme viikon torstaina mäkelänkadun "talkkarille" joskos hän olisi kotona ja tulisi avaamaan mulle kellarin jotta pääsisin hakemaan hiukan tavaroitani. No tokihan hän tulee, tosin ei ole tietoa onko tuolla enää paljoa noudettavaa, paikassa kun oli käynyt pitkäkyntisiä..

Joka ikinen laatikko oli tyhjennetty, joka ainoa pussi kumottu pitkin laattioita. ei mitään väliä vaikka laatikoiden päällä oli lukenut "Kirjeitä ja muistoja", "kesävaatteita" jne jne.. Yllättävän paljon tavaraa oli varkaille kelvannutkin. Varsinaisesti mitään todella arvokasta kellarissa ei tietenkään ollut, mutta silti, kyllä harmittaa suuresti isovanhempieni vanhan peilin häviäminen, arabian kermakoiden lähteminen ja ennenkaikkea vanhan mustepullon katoaminen.. varmaankin mustepullolla ja kermakoilla olisi jo jonkin verran rahallistakin arvoa ollut, sen verran vanhasta tavarasta kuitenkin on kyse, mutta ennenkaikkea harmittaa se että nuo olivat tavaroita joita pikkutytöstä lähtien olin kärttänyt omakseni. Muistan kuinka tuosta mustepullosta pidin jo ala-asteella esitelmän "tavarapäivänä" jolloin jokainen toi jonkin tavaran josta halusi kertoa sen historiaa... Tavallaan vielä kadonneita tavaroita enemmän harmitti se kuinka kaikki oli pengottu, päiväkirjat ja kirjeet levitelty, yksi päiväkirjoistani oli jopa silppuna lattialla, voin vain kuvitella millaista naureskelua teinitytön kirjoitukset ovat saattaneet penkojissa aiheuttaa. Tuntuu kuin minut olisi taas raiskattu...

Onhan tuossa toisaalta hyvätkin puolensa, eipä tarvitse kantaa niin paljoa tavaroita kellarista ylös, olisivat nyt samalla kertaa vieneet sen vuodesohvan ja mikroaaltouuninkin, mutta taisi olla niin kukkakeppejä nuo varkaat ettei mitään yli kymmenkiloista jaksaneet kantaa, tv ja viedeo oli kyllä kelvannut mutta 35 kg painava mikroaaltouuni ei ollut enää kelvannut.. ihme luusereita.....