torstaina, elokuuta 21, 2008

sattuu.. sattuu...

Hermokipu, tuo todellakin hermoja raastava kipu. Pari päivää se on hiipinyt kuin huomaamatta kimppuuni, pistelynä pakarassa, tunteena kuin oikean reiden takaosa olisi avohaavaa. Hidasta pahenemista, enkä taaskaan ajoissa kiinnittänyt siihen huomiota. Nyt tuska raastaa oikeaa jalkaa pitkin kuin hermot olisi viritetty viulun kieliksi. Iskias.

Kuin vastapainona jalan riistävälle tuskailulle on vasen olkavarsi ja käsivarsi myös tuskaileva.. Olenhan tiennyt olevani kiero ihminen (sanan kaikissa merkityksissä) ja kerta toisensa jälkeen terapeuttini yrittää oikaista olemustani, mutta näköjään ainakin nämä tuskaisat oireilut tulevat selkeästi samasta lähteestä vaikka eri puolille heijastuvatkin..

Ja, vaikka tuskailee ja kipuilee, niin yritän selvitä päivästä ilman kipulääkkeitä (saa nähdä onnistuuko). Illalla on pilates, tuon uskoisin ainakin auttavan issiakseen venyttävyydellään ja pistämällä veren kiertämään elimistössä..

Pitäisi vissiin vähän vähentää tuota autossa istumista, sillä lienee osuutensa tähän asiaan..

Ei kommentteja: