Tässä onkin mennyt jo liian kauan asiat kaikin puolin hyvin, joten johan tämä oli taas odotettavissa. Kun tuntuu että kaikki mihin tarttuu onnistuu, kiitosta satelee suunnasta jos toisesta ja todellakin tuntuu että neiti fortuna on vaihteeksi huomannut meikäläisenkin niin... Kerrankin en edes ehtinyt alkaa pelätä sitä että koska sattuu, nautin vain hyvästä ja tasapainoisesta fiiliksestä.
Eilen se pommi sitten putosi, aivan varoittamatta, kirkkaalta taivaalta. Tällä hetkellä tuntuu ettei yhtikäs mikään toimi. Kaikki asiat mättää.
Joskus tulee tunne että tekisi mieli ottaa itsensä ja pari vaatekertaa, passi ja valokuva-albumi ja vain kadota. Unohtaa parisuhteet, unohtaa ystävät, unohtaa jopa perhe. Lähteä vain pois ja yrittää aloittaa jossain muualla täysin alusta. Voisiko sielä olla juuri sellaisena kuin haluasi? Voisiko elää rehellisenä vain itselleen. Luottaa siihen että jos kohdalle osuisi ihminen johon haluaisi rakastua, se onnistuisi ilman kaapissa kolisevia luurankoja. Voisiko odottaa että uudet ystävät hyväksyisivät minut sellaisena kuin olen ilman että tarvitsisi yrittää olla mitään muuta kuin mitä on..
Tänään tuo tunne on taas vahvempi kuin eilen...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti