Not waxing anymore...

juuh, on vaarallista jos viikonloppuna on liikaa aikaa itselleen.. Kaikkineen päivä on ollut todella jees. Yö meni hiukan huonosti johtuen paistettujen piffien yliannostuksesta (viimoinen hiukka kärähti joten kämpässä tuoksui savu...) heräsin pariin otteeseen siihen että massussa kiersi/ellotti/muuten vaan ei ollut hyvä olla.. Osaltaan varmasti johtui taas pitkästä aikaa siitä ettei S ollut vieressä.. No, aamun nukuin sitten suht pitkäään, heräilin vasta kymmenen jälkeen ja ehdin hyvin katselemaan vielä aamun piirrettyjä.

Nyt sitten kaikki miespuoleiset lukijat voivat siirtyä suoraan seuraavaan blogiin.. Keep moving, keep mooving... täällä ei ole mitään luettavaa..

Sitten se idiotismi iski: jos kerran meinaan mennä uimaan niin bikinirajat pitäisi siistiä. Normaalisti vahailen pari kertaa kesässä sääret ja muuten käytän höylää. Bikinirajoihin olen normaalisti puuttunut vain höylän tai poistoaineen voimin, mutta nyt kun oli muutama vahaliuska jäänyt jäljelle säärien käsittelystä niin ajattelin että mikäjottei.. ei tarvitsisi muutamaan viikkoon uhrata ajatustakaan bikinirajoille kun ne vahaisi.. eli kaffekuppi soffapöydälle, tvssä pyörii jotain ja alan lämmitellä kylmävahaliuskoja kätösissäni.. Zip, liuskat irti toisistaan, toinen pöydän reunalle odottamaan ja *tzup* toinen nivukseen, muutama pyyhkäisy jotta vaha tarttuu ja..* * Tässä vaiheessa onneksi se jokin sisäinen ääni alkoi huutaa suoraa huutoa:" EI-Ei-Ei-Ei!!!!!!!!" Liike pysähtyi ennenkuin alkoikaan.. Niin, tosiaan en koskaan ole kokeillut vahata tuota aluetta.. Kokeilin varovasti kuinka liuska lähtee irti.. AAauugHHHH! Karvat lähtevät juu, muutteivat suinkaan helposti ja kivuttomasti, kirvelystä arvaan että nyt tulee jo vertakin.. Ei puhettakaan että voisin irroittaa liuskan yhdellä nykäisyllä kuten ohje olisi, vaan vähän kerrallaan tuskan kyyneleet silmissä... No lopulta liuska oli irti, ja katselin verestävään nivustani ja totesin että kunhan saan vahan jäänteet irti ihosta niin taidan kiltisti palata höyläyksen pariin...

Äsken nautin perinteisestä suomalaisesta lauantaista, ruokaa ja saunaan. Nyt on korkattuna illan ensimmäinen ja varmaankin viimeinen nalle. Tänä viikonloppuna piti olla bilettämässä enempi tai vähempi joka päivä.. mutta ei.. olenkohan tullut vanhaksi kun rauhallinen koti-ilta vaikuttaa kaikkein houkuttelevimmalta vaihtoehdolta.. toisaalta tietysti asiaan vaikuttaa tuo kesken kaiken alkanut sade (näyttää tosin jo lakanneen saunomisen aikana). Ja rentouttavintahan tämä näin on, vain minä ja aatu kahteen pekkaan, sateen ropina ikkunan takana, hetki soffailua ja sitten uppoutuminen kirjan pariin.. Aah! Huomenna jos vaikka paistaisi aurinkokin että vois vähän olla pihalla...