maanantaina, kesäkuuta 13, 2005

Nettiuupumus

Onkohan minulla vihdoin elämä...?
Tuntuu ettei netissä nykyään käy kuin pika-pikaa tarkistamassa sähköpostieja ja selaamassa "vakiot" läpi. Osaa ystävistä näkee yhä netissä enemmän kuin irl, mutta toisaalta tuokin yhteydenpito on vähentynyt. Jostain syystä ei jaksa sättiä, eikä pahemmin messaillakaan. Meseen tulee kirjauduttua vain silloin kun siihen on oikeasti jotain syytä, toisaalta osaltaan vaikuttaa myös se ettei oikein jaksaisi vältellä ja blokata pois ihmisiä joiden lällytyksiä ei todellakaan jaksa kuunnella, edes netitse..

Ennen tuli osallistuttua runsaasti useisiin nettikeskusteluihin, heiteltyä mielipiteitä lukemattomiin asioihin joihin oikeasti ei edes ollut mielipidettä. Nyt ei jaksa. En intaannu edes provosoimaan/soitumaan alaani liippaavista aiheista, en musiikista enkä harrastuksista. Useimmat ihmissuhdeväännöt osoittautuvat mielenkiinnottomiksi länkytyksiksi ja elämäänsä voivottelevat naurettaviksi kakaroiksi joiden kuuluisi pysyä hiekkalaatikollaan tai kasvaa aikuiseksi.

Onko tämä tulkittava niin että minulla on elämää netin ulkopuolellakin, vai olenko vain tulossa vanhaksi/kasvamassa aikuiseksi... Nääh.. uskoisin että tämä on vain hetkellinen ohimenevä vaihe.. kunhan porkkanat ja retiisit on nostettu maasta niin olen varmaan taas online..

Ei kommentteja: