No huh, olihan taas yö, tai aamu, tai ihan mikä vaan.. Illalla torkahdin soffalle kesken leffan (ai mitä katsoin, älä kysy, ei harmainta aavistusta). Siirryin sänkyyn puoli kahden jälkeen ja poikkeuksellisesti jätin makkarin ja keittiön ikkunaverhot auki. S tykkää nukkua mahdollisimman pimeässä, itse taas herään helpommin mitä valoisampaa on..
Herään yht'äkkiä hätkähtäen, katson kelloa, ne näyttävät tasan neljää, ulkona on harmaan väritön ilma. Sydän ottaa rankkoja ylikierroksia: kuinka olen voinut nukkua näin paljon pommiin!! Kuinka olen voinut lyödä kummankin kellon kiinni ja sulkea vielä silmät. Miksi koira ei herättänyt..? Singahdan lennossa sängystä ylös, olohuoneeseen puhelimen ääreen. Miksi pomo ei ole soittanut jos en kerran ole ilmaantunut duuniin tai ilmoittaunut etten tule..? Napsautan koneen käynnistymään ja yritän selvittää ajatuksia. Katselen kaikkia kelloja, katson ikkunasta ulos: lammesta nousee usvaa... *raks*raks*raks*.. eihän lammesta nouse edes sadepäivinä pahemmin usvaa.. aamuisin sitä näyttää kyllä kohoavan... *raks*raks*raks*.. miksi ilma näyttää niin värittömältä... Samalla olen ottanut kännykästä näppäinlukkoa pois soittaakseni pomolle, että ihan oikeesti nukuin näin pitkään, voin tulla illaksi töihin jos sielä on jotain akuuttia... katseeni kiinnittyy puhelimen kelloon: 04:07.. eli ei 16:07.. vielä vilkaisu ikkunasta; sen takia oli niin väritöntä, aurinko ei ole noussut vielä.. Hymähdän ja rapsutan koiraa ohi mennen, takaisin petiin, nyt taidan varmuuden vuoksi laittaa toisen herätyskelloni sängyn toiselle puolen niin en sammuta sitä vahingossa.. Mitähän olis pomo tykännyt herätyksestä klo 4..?
Tuli eilen muuten hassu fiilis, kun näin ekaa kertaa että joku oli linkannut tänne.. Tuntui hyvältä huomata että joku lukee ja tarjoaa muillekin mahdollisuutta päästä lukemaan.. Pienet asiat voi tehdä ihmisen tyytyväiseksi.
On Perrrrrjantai!! Yeah!!
perjantaina, kesäkuuta 03, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Jos herää keskellä yötä, silloin soitetaan tietysti pomolle ja kaikille tutuille. Niin kuuluu tehdä. Niin kaikki tekevät. Kännissäkin olevat ymmärtävät tehdä niin, joten onhan se noloa, jos ei selvinpäin tajua.
Ja minä kun olen aina luullut, etteivät naiset pidä pienistä jutuista :D
Luulo ei ole tiedon väärtti kuten sanotaan... Naiset voivat pitää hyvinkin pienistä jutuista: timanteista, vaa'an lukemasta, shoppailulaskuista...
En ole harrastanut pahemmin kännisoittelua (txt:lua kylläkin) enkä ainakaan pomolle... ;) tosin pomo ei kuulemma olis edes pahastunut
Ja kännibloggailua :D
Lähetä kommentti