Syksyistä oloa

Oikeasti tällä hetkellä ei olisi aikaa istua naputtelemassa tässä mitään, mutta kun tiedän vanhasta kokoemuksesta että jos en kirjoita fiiliksiä saman tien kun ne pykäävät pintaan niin unohdan koko asian ja sitten kun olisi aikaa istua koneella ja kirjoitella niin saan kauan tuijotella tyhjää ruutua..

Eilen tuli ensimmäinen kunnolla syksyinen fiilis. Illalla teki mieli sytyttää kynttilät (taistelin halua vastaan), katselin suht täytenä möllöttävää kuuta ja fiilistelin oloa. Varsinaisesti ei vieläkään ollut kylmä. Ilmassa tuoksui kyllä jo syys, viljan puinnit kun on lähipelloilla käynnissä niin viljan tuoksu on muutamana viime päivänä ollut vallalla. Pidän pimeistä illoista, pidän siitä että saa käpertyä huovan alle teemukin kanssa ja katsella leffaa tai lukea hyvää kirjaa.. Jotenkin syksyyn silti liittyy jonkinlainen haikeus. Olkoonkin että työrintamalla syksy tarkoittaa aina uuden alkua, lomat loppuu ja uudet haasteet nousee pintaan. Silti jotain päättyy taas. Onkohan niin että kesä on jokin alitajuinen viimeinen yhteys lapsuuteen/nuoruuteen jolloin vuoden muuten täytti armoton pakerrus ja kesä oli sitä leikin ja pelaamisen aikaa.. *huokaus* Syksy on se aika kun kesän vapauden siivet täytyy sitoa narikkaan odottamaan uutta vapauden aikaa..