Kuinka hyvin oppii tuntemaan ihmistä netin välityksellä? Elämässäni on jokunen ihminen joita pidän ystävinä vaikken juuri koskaan ole 'livenä' tekemisissä heidän kanssaan. Joidenkin kanssa on vain niin helppoa keskustella verkossa, joskus puhelimessa, joskus irl. Tietenkin on niitä ystäviä jotka on ensin oppinut tuntemaan jotain muuta kautta ja sitten yhteydenpito on siirtynyt virtuaalimaalimaan syystä tai toisesta. Tällaisia ihmisiä on helppo tulkita virtuaalisestikin; tekstiä lukiessa kuulen mielessäni heidän äänensä, tapansa puhua, näen jopa ilmeet ja eleet. Kaiken kaikkiaan osaan tulkita heidän viestejään helposti.
Mielenkiintoista sinänsä on huomata joidenkin ihmisten kanssa se kuinka oikeaan olen kuvitellut heidät mielessäni virtuaalisen kanssakäymisen kautta ennen kasvokkain tapaamista. Toki vastaavasti on myös osunut totaalisia virhearvioita: ihminen jonka kuvittelin olevan pitkä ja punahiuksinen ladylike, osoittautui olevan aivan toisesta ääripäästä. Tosin luojan kiitos luonteelliset oletukset osuivat kohtalleen kuitenkin. Joistain ihmisistä ei saa tolkkua, heidän live-minänsä on aivan erilainen kuin virtuaalinen, johtuuko tämä heikosta tottumuksesta tietokoneiden ihmeelliseen maailmaan, totaalisesta lukosta kirjoittamiseen vai jostain muusta..? mene ja tiedä. Itselle kuitenkin kun näppis on automaattinen keino ilmaista itseään niin kirjoittaminen sujuu lähes samaan tahtiin kuin ajattelu (onneksi kukaan ei tiedä kuinka hitaasti tai nopeasti kirjoitan *virn*) kirjoitusvirheiden määräkin on ruhtinaallinen, kieliopista puhumattakaan, mutta toisaalta, enpä pahemmin kiinnitä niihin huomiota puhuessanikaan, joten varmaankin ilmaisen itseäni aika yhteneväisesti kummallakin tapaa. Paha mennä arvioimaan itseään...
Niin, hullulta kuin se kuulostaakin niin tosiaan muutamia 'ystävyyksiä' on tullut solmittua niin että pääsääntöisesti ihmisestä oppii lukemalla hänen blogiaan, täydennettynä messangerilla ja meileillä. Varmasti taustalla on vielä paljon mistä en mitään tiedä, mutta toisaalta oppiiko ystävistään ihan kaikkea vaikka näkisi säännöllisesti ja valtaosa yhteydenpidosta tapahtuisi irl?? Ehkä toisinaan on verkossa helpompi mennä kertomaan oudommalle ihmiselle sellaisiakin asioita joita ei välttämättä edes lähimmille ystäville kerro. Joskus ne kerrotut asiat nousevat esiin myöhemmissä olosuhteissa, aiheuttaen hämmennystä ja harmia kun todetaan kuinka paljon helpompaa elämä olisikaan ollut jos olisi voinut ystävälle suoraan kasvokkain sanoa mitä oikeasti ajatteli sen sijaan että pelkää miten toinen reagoisi asiaan..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti