sunnuntaina, elokuuta 21, 2005

Arvostuksia

Kuten jotkut ehkä tietävät, omaan puhelinkammon. Minun on aina helpompi naputella tekstari tai lähettää meiliä kuin soittaa. Nyt olen kuitenkin viime aikoina pyrkinyt uudistamaan tapojani ja soittaa ihmisille. Olen todennut kammoni täysin turhaksi, sillä yleensä kukaan ei vastaa minulle soittoihini. Ymmärrän sen jos on kiirettä, itsekään en säntää vastaamaan puhelimeen aina sen soidessa, sillä nyt kännyköiden aikakaudella numerosta näkee kuka on soittanut ja voi soitella perään, tai useimmille voi jättää vastaajaan viestin. No, itselläni on käytössä vastaaja, ja johtuen osin juuri tästä 'kammostani' en soittele jokaisen minulle soittaneen perään ellei hän jätä viestiä vastaajaan. Tosin jos huomaan jonkun pommittaneen minua kymmenellä puhelulla jättämättä viestiä, saatan tulkita asian niin että on kyse jostain niin tärkeästä ettei soittaja halua jättää asiaa vastaajaan, tällöin saatan soittaa vaikkei soittopyyntöä olekaan jätetty.

Osalla taas on hassu tapa jättää vastaajaan vain nimensä ja numeronsa (hyvä sinänsä, eihän mulla välttämättä niitä ole tallessa) muttei mitään viittausta mitä asia koskee. Jos kyse on jostain akuutista niin se olisi tietysti hyvä mainita viestissä, samoin kuin se jos soitteli ihan vain ajan kulukseen kuulumisia kysyäkseen. Koska jos tiedän että kyse on jostain kiireisestä voin pirauttaa takaisin saman tien kun kuulen viestin vaikka olisinkin jonkin kiireen keskellä, jos taas kyse on vain jaariti-jaariti puhelusta valitsen ajankohdan jolloin ehdin juoruilemaan tunnin jos toisenkin..

Oma lukunsa ovat sitten nämä vastaajattomat kännyköitsijät jotka eivät vastaa puhelimeen (vaikka soittaisi mihin aikaan) eivätkä soita takaisin vaikka yrittäisin tavoitella heitä kymmeniä kertoja. Itse olen tosiaan ainakin niin utelias että jos en tiedä mistä monenkertainen pommittaminen johtuu niin soittaisin takaisin ihan vain kysyäkseni mistä kyse. Sieluni kiehahtaa myös näistä jotka jättävät vastaamaan puhelimeen sen sijaan että sanoisivat sitten suoraan ettei yhteydenpito kiinnosta. Toisaalta osaan kyllä aika nopsaan vetää johtopäätökset ja viedä seurani jonnekin muualle jossa saan kommunikoinnilleni vastapainoa. Toisaalta, sitten ei tarvitse odottaa myöskään minun enää reagoivan heidän yhteydenottoihinsa. Kun nimi on pyyhitty kirjasta niin sille paikalle kirjoitetaan joku toinen..

Itselleni tolkutettiin aikanaan kun tapoja opetettiin että on kohteliasta vastata kun puhutellaan. Nykyään tosiaan näiden kännyköiden ja muiden virtuaaliviestimien aikana on tuo perus kohteliaisuus tuntuviksi kadonnut maailmasta. Sähköpostiin vastataan jos huvittaa ja jos jaksetaan. Tekstiviestit ovata sama juttu, ja tosiaan nyt puhelutkin ignoorataan. Eihän siinä mitään jos nämä 'torjunnat' tulevat vain yhdeltä taholta, mutta taidan olla aika vittumoinen akka kun vastaava kohtelu tulee useimmilta tahoilta samana päivänä...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tunnustan: Olen huono puhelinihminen. Inhoan puhelimessa puhumista. Mutta joidenkin kanssa se toimii hirveän kivasti. Tänäänkin illalla istuin puolitoista tuntia puhelimassa, eikä keskustelussa ollut edes järkeä :D

-z- kirjoitti...

No, sama juttu, tiettyjen ihmisten kanssa on ihana puhua puhelimessa. Antaa vain sen suloisen sametin valua ja tehdä minusta hyytelöä.. Mutten nyt tarkoittanut sitä.