Tänään tunnun olevan jotenkin herkkä äänille. Viime yönä heräsin taas kesken unen kun koira läähätti liian lujaa. Heitin reppanan sumeilematta pihalle, onnksi S oli vielä hereillä ja piti huolen että hölmistyneen näköinen koira pääsi takaisin sisälle nukkumaan. Kumma juttu muuten minkä takia minä aina herään siihen että koira läähättää (se kun ei pyydä muulla tavoin ulos tarpeilleen kuin läähättämällä) S ei kuule muuta kuin sen jos koira tulee sängyn viereen tuijottamaan häntä ja läähättää siinä 5 cm päässä kasvoista. Tosin niissä tilanteissa herää jo siihien löyhkään. Itse tosiaan reagoin muuttuneeseen läähätykseen, kynsien rapinaan lattialla (jos olen sikeässä unessa niin havahdun siihen että koira tassuttelee makkarin ovelle katsomaan eikö kukaan huomaa että pitäis päästä ulos), samoin havahdun siihen jos koira alkaa oksentaa toisessa huoneessa, ne syvältä kurkusta kumpuavat *gumph, gumbh, gumbhh.. gähöh gägöh*-äänet herättävät vaikka mistä krapulaunesta...
Mutta siis muutenkin olen tänään aistinut taas ääniä herkemmin. Katsellessani ykkösen ihastuttavaa englantilaissarjaa (en minä tiedä mikä se on nimeltään...!) pysähdyin kuuntelemaan vaimeaa jyrinää.. Oho, ukkonen näköjään.. ei salamoinut, ei edes kunnolla satanut, mutta jytisi.. Äsken mennessäni keittämään aamupuuroa (jep, kello on kohta yksitoista) kuuntelin jääkaapin pitämää konserttoa *psjiiiiihh.. knak, knak, briiiiiiiiisth* kai se yrittää ilmoittaa että voisin heittää kaikki vanhat ruuat pois ja hommata jotain uusia tilalle.. Toivon sen olevan sitä, eikä merkki siitä että jääkaappi olisi hajoamassa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti