Häivähdys syksyä

Sitä on ollut jo pari päivää ilmassa. Ei enää sitä kuuman kosteaa helteilyä vaan kirpeää lämpöä. Juu, ampukaa minut, syysmasennus jyrää jo päälle.. Tietyllä tavalla on tietysti hyvä että kelit hiukan viilenee, itseä vain harmittaa kaikki se mikä on jäänyt tekemättä tämän kesän aikana: olen uinut vasta pari kertaa, grillaillut pari kertaa, ajanut pärrää pari kertaa, ollut terassilla pari kertaa.. Jotenkin tuntuu että koko pahuksen kesä on kiitänyt ohi ihan huomaamatta.. Toisaalta ketä voin syyttää ellen itseäni. No ehkä S:ää siitä ettei pääse mopoilemaan, mutta muuten.

Tämä on ollut poikkeuksellinen kesä. Ei siinä mielessä että olisin tehnyt töitä, niitä nyt on tehnyt muinakin kesinä, eikä siinä mielessä etten ole käynyt festareilla, en muutenkaan ole kaikkina kesinä niillä käynyt, mutta jotenkin.. Tänä kesänä olen ehkä enemmän kuin minään muuna kesänä ollut erossa ystävistä. Nähnyt kyllä satunnaisesti, soitellut, meilaillut. Mutta jos ei oteta lukuun muutamaa hetkeä shoppaillen ja katukahvilassa juoruten, niin en ole ollut ystävieni kanssa. En ole edes nähnyt pahemmin työystäviä, muutamaa koulutushetkeä lukuunottamatta.. Olenkohan erakoitumassa?

Tietyllä tavalla kaikkeen on luonnollisesti syypää tämä ihana talo ja piha josta ei jaksa/viitsi/halua lähteä mihinkään. Toisaalta, vaikka bussi kulkee tuosta 100 m päästä, se että ytimeen matkaamiseen kuluu sen kanssa suunnilleen tunti, on niin paljon helpompi hypätä omaan autoon ja hurauttaa liikenteeseen kuin lähteä viettämään päihteiden turruttamaa iltaa.. Maksani taitaa ainakin olla tyytyväinen muuttoon.. *virn*

Kunhan ensi viikonlopun häät on saatu pois päiväjärjestyksestä (kesän toiset, eikä vieläkään omat) suuntaan kaiken keskittymiseni elokuun lopun Göteborgin matkaan. Iltapukua, ihania ihmisiä, vuoden energian imeminen itseensä..