Toissapäivänä soitti vuokraisäntä: tulisivat asentajan kanssa katsomaan miltä urakkatyömaa vaikuttaa. Mikäs siinä, ikkunat ovat odottaneet pihamalla asentamistaan tammikuun lopulta, joten jos nyt tulee katsomaan niin hyvä... No alkuiltapäivästä pyrähtivät paikalle, hetken patsastelivat ja sitten asentaja totesi, mites jos he tulisivat huomenna aamusta puoli kasilta niin pääsisivät kasilta aloittamaan.. No mikäs siinä, senkun.
Ihastuttavan täsmällistä toimintaa, hiukan puoli kasin jälkeen torstai aamuna pyrähti paku pihaan ja kaksi reipasta nuortamiestä alkaa purkaa tarveaineita pihalle.. No meikäläinen keräilee kiireessa tietokonetta pois jaloista (kone siis sijaitsi ikkunakulmassa) ja siiretelee muutenkin tavaroita pois jaloista, sitten raivaus työhuoneessa ja lopuksi autotallissa.. Tunnin kuluttua saapumisesta pojat olivat repineet kaksi isoa olohuoneen ikkunaa paikoiltaan, uudet ikkunat olivat aukoissa ja työhuoneen ikkunan kimpussa jo hääräsivät
Muutoinkin koko homma meni rivakasti ja jälki oli ensiluokkaisen kaunista. Todella hienoa. Olkoon että asennus maksoi 150 jurpa aukolta, mutta kyllä tuo nopeus ja jäljen laatu oli joka sentin arvoista.Illalla töiden jälkeen oli sitten vielä ohjelmassa uuden perheen jäsenen noutaminen. Hiukan oli jännitystä ilmassa, mutta muutaman alkumurahtelun jälkeen näytti kaikki olevan ok. Aatu hyväksyi Väiskin ongelmitta. Ruuan saantikin sujui hyvin ja jos ei oteta lukuun Vänen pientä epävarmuutta ja ikävöintiä automatkalla sekä hellyyden hakua kun oli outo ympäristö niin todella ihmeteltävän hyvä sopeutuminen.. Aamulla oli kyllä pieni shokki kun koira joka on tottunut aamupissille menoon klo 5 herättää haukunnalla.. ja olisi pihalla ollut virtaa täynnä... No, pisujen jälkeen takaisin nukkumaan ja homma hyvä.. Ja parempihan oli että herätti haukulla kuin että olisi lurauttanut lattialle...
Joten, saanen esitellä, perheemme tuorein jäsen Väne:
ja tuoreet ikkunanpuitteet....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti