Kävin tänään taas kääntymässä Lahdessa. Ajelin osan meno ja osan paluumatkaa vanhaa lahdentietä. Nautiskelin maisemista ja siitä ettei kaasujalka paina ihan niin paljoa kuin moottoritiellä.
Maisemat olivat oikeasti todella kauniita. Kellastuneet koivun lehdet, vihreäkin joka puissa vielä oli on jo jotenkin ruskeaa sävyiltään. Haavat ja pihlajat ovat punastuneet. Luonto todellakin näytti iltapäivän auringossa kauniilta. Mietiskelin siinä ajaessa kuinka vähän sitä osaa/muistaa arvostaa tätä kaikkea jokapäiväsistä kaunista joka ympärillämme on. Tänään on kaunis ruska, huomenna voi olla jo todella harmaata ja mädäntyneen näköistä.. Mutta se on vasta huomenna tai ylihuomenna...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tottahan tuo on. Liian lähellä olevaa kauneutta ei tahdo huomata :D
Lähetä kommentti