Kolme mustikkasoturia
Pitäisi varmaan oppia pitämään päänsä kiinni, juuri viime postauksessa kaipailin syysmyrskyjä, ja niitähän tuli: vettä sataa ja tuntuu tuulevan niin että talon seinät natisevat.. Eilen tuntui isekevän se syysmasennus/väsymyskin. Mutta elättelen yhä toiveita että kaikki johtuu kyttäilevästä syyslunssasta ja fyysisestä väsymyksestä.
Kaikesta päätellen maailma on muutoksia täynnä. Tuntuu taas että maailman pyörä on ottanut useamman naksahduksen "oikeille raiteilleen". Yhä useammalla näyttää alkavan tai päättyvän väännön aikakausi ja portit uusiin mahdollisuuksiin aukeavat.
Itsellä suurimmat muutokset ovat tapahtumassa työrintamalla. Kävin kesän mittaan itseni kanssa kovaa kamppailua siitä mitä haluan. Olenhan jatkuvasti liputtanut vapauteni ja oman hallinnan perään. Edelleen rakastan yrittäjänä olemista, enkä aijo siitä luopua, mutta jos päätään hakkaa tarpeeksi kauan seinään niin yleensä jossain vaiheessa havaitsee että se sattuu... Vihdoin tuossa parisen viikkoa sitten eteeni kannettiin työmahdollisuus kultatarjottimella: Paketti joka antaa varmuuden siitä että rahat elämiseen löytyy joka kuukausi, vastuullinen työ jossa on myös liikkumavaraa, ihanat työkaverit ja vapaus edelleen tehdä omia juttuja lähes kuten ennenkin.. Ei tarvinnut kauaa harkita. Jos tämä vaikka antaisi kyvyn rauhoittua.. *virn*
perjantaina, lokakuuta 21, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Kas, joku muukin törmää samaan päätelmään, et kun "päätä-lyö-seinään,-se-pidemmän-päälle-alkaa-sattua", kuulostipa tutulta...
;o)
Ei muuta kuin syssyn jatkoa, muutoksen tuulia, toivotaan myötäisiä sellaisia.
"S"
Lähetä kommentti