Outojen unien huumaa

Muutamana viime yönä olen nähnyt todella outoja unia. Ainahan uneni ovat olleet levottomia ja puhun ja kävelen unissani. Muutamana viime yönä olen kuitenkin nähnyt niin vahvasti vaikuttavia unia että ne ovat olleet selkeästi mielessä vielä heräämisen jälkeen ja pitkin päivääkin niistä on putkahtanut mieleen vahvoja fiiliksiä ja muistikuvia.

Ensimmäisessä unista oli mr X. Tapahtumapaikkana oli Mikkeli-Kuopio välimaasto, uni oli kuin kunnon road-movie kaurismäkeläiseen tyyliin. Pääajatuksena oli asioiden setvimistä ja elämän ratkaisuiden vääntämistä.. Koko ajan oltiin menossa jonnekin, tai jos ei menty niin oli ainakin kova pyrkimys mennä.. ja kysymys kuului mennäänkö yhdessä vai hoitaako jokainen itse itsensä minne haluaa mennä vai voisiko sinne auttaa toisenkin.. Olihan tuossa toki pieni flirttifiiliskin taustalla, tai ehkä se oli vain "ei rampata" tyylistä fittuilua elämän täydellisyydestä..

Seuraavassa samaan sarjaan kuuluvassa unessa oli pääosassa miss Q. Mielenkiintoista sinänsä että koskaanhan en ole kasvokkain hänen kanssaan keskustellut, mutta ilmeisesti virtuaalikeskusteluista on muodostunut hänestä niin vahva kuva että unessa oli selkeä tietoisuus äänestä, puhetavasta, eleistä jne jne. Tokihan olettamus ulkomuodosta on selkeästi muodostunut kuvien perusteella. Tämän unen fiilis oli huomattavan kiihkeä, vaikka pysyttiin paikallaan. Unessa tuli ja meni lukemattomia miehiä, mutta he olivat oikeastaan vain ulkopuolella vilahtavia kasvoja joihin ei uhrattu sen enempää ajatuksia. Unen alussa ollut lukittu ovi jonka taka miss Q löytyi, sulkeutui takanani, muttei lukittunut, ja tuosta ovesta näitä miehiä kävi kurkistamassa. Oikeastaan koko uni oli tuossa yhdessä huoneessa, yhden sängyn ja tuolin välisellä alueella. Unen henki oli todella kiihkeän intohimoisen kaipaava (enkä nyt tarkoita seksuaalisesti, senkin pikkuperverssit *virn*) vaan jotenkin kaipaus oli enemmän ystävyys ja jälleen kerran elämän ratkaisuiden osalta..

Jokainen voi tehdä omia päätelmiään näiden unien osalta, niin minäkin olen tehnyt. Eihän kirjoittaessa saa kerrottua niitä fiiliksiä mitä uni oman pääkopan sisällä herättää, mutta silti jotain niistä haluaa muuttaa kirjalliseen muotoon. Pitäisiköhän ruveta taas pitkästä aikaa pitämään unipäiväkirjaa. Toisaalta kuten aluksi mainitsin, näen paljon unia ja "elän" niiden mukana, joten voisi olla että menisi liikaa aikaa kirjata kaikkea ylös, ja toisekseen tällä hetkellä kun en ONNEKSI muista kaikkia unia ja nytkin muistan niitä paljon niin eihän meikäläisen aivokapasiteetti riitä kaiken muisteluun ja kirjaamiseen... Toisaalta mitä kaikkea saattaisin itsestäni oppiakaan kirjaamalla alitajuntaa ylös.. Hui! pelottava ajatus...

Niin huumasta vielä: Nyt on sitten taas vaihteeksi tämän vuoden julkisuuskiintiö täynnä.. mukavaa oli! Ja jännä huomata kuinka tarkasti ihmiset ohjelmia seuraavat... pitäisiköhän seuraavalla baarireissulla kokeilla klassista lausahdusta: "Eksä tiedä kuka MÄ oon...?" No ehkä sitä voisi käyttää tervemenoa-lauseena.. *virn*