Lauantaina siivousta, shoppausta, tuotteiden toimitusta ja samalla poikkeaminen katsastamaan frendien valmistuvaa taloa (UPEA!!!), kokkausta, saunomista... Ai niin tuossa kokkauksen vaiheessa tuli sitten poltettua tehokkaasti vasen käsi. Laittaessani mausteista makaroonilaatikkoa uuniin, hyökkäsi uuni kimppuun.. No puolisen tuntia käpälä kylmässä vedessä ja extra emolienttiä päälle niin ei kipuillut ennen saunaa. Saunassa alkoi luonnollisesti kirvellä oikein urakalla, sieltä tullessa suihkaus Cothivetiä (Kirveli niin peijoonisti) jonka jälkeen alkoi taas helpottaa.. Aamulla oli jäljellä vain hiukan kuivuuttaan kiristävä rupi, rakkuloista ei tietoakaan..
Sunnuntaina aamu otettiin rauhallisesti. Uuteen härveliin tutustumisella, koiralle naureskelulla ja lähtövalmisteluilla. Hurautimme anoppilaan noutamaan anopin ja sitten sairaalaan appiukkoa morjestamaan. Omasta viime käynnistäni oli vierähtänyt jo kolmatta viikkoa, joten täytyy kyllä todeta että muutos oli melkoinen. Sieltä kurkisteli pirteä, täysissä tolkuissaan oleva mies. Kipujahan tietysti vieläkin on, jalat ei vielä kanna ja jokainen pienikin ponnistus saa maailman pyörimään ja silmissä vippaamaan, mutta huumori kukkii ja sisulla sieltä tullaan. Kävimme ajeluttamassa häntä "rengasmatkalla", rullatuolila ympäri sairaalan. Kurkistus lasitetulta parvekkeelta ulkomaailmaan, pyörähdys aulassa katsomassa ihmisvilinää ja takaisin petiin.. Jostain kumman syystä matka kotiin ei tunnukaan enään kaukaiselta ajatukselta, varsinkin kun hoitaja naureskeli epäilevänsä ettei appi enää ole häntä kiusaamassa kun hoitaja palaa lomaltaan pohjoisesta viikon kuluttua... Toivotaan..
Luupäämme on pahuksen mustis. Vanhan herran ollessa saamaassa sitä vähäistä huomiota joka hälle muistetaan antaa, jyrää juniori häikäilemättä päälle. Suomen lätkämaajoukkue voisi tulla ottamaan oppia oikeaoppisesta taklauksesta, kuinka vastustaja sysätään huomaamatta syrjään.. Toinen juniorin mustiuden osoitus on totaalinen ignooraus. Vanhus makaa pedillään ja meikäläinen rapsuttelee sitä. Junnu tulee paikalle, ottaa omat rapsutuksensa toiselta kädeltä ja loppujen lopuksi istahtaa vanhuksen päälle... "Mitä, oliko siinä joku..." Karkailuista ja fasaanijahdista en viitsi edes mainita... vielä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti