No huh!!! Ymmärtäisin kyllä jos nyt olisi täysikuu, mutta kun ei ole.. Viime yö oli taas pitkästä aikaa todella paha: Toiset kärsivät "liskojen" yöstä dokaamisen jälkeen. Itsellä on näitä levottomia öitä ihan keskellä viikkoa ja minimalistisen alkoholimäärän jälkeen (lasi kuoharia ja pullo olutta). Uneni eivät varsinaisesti olleet painajaisia, kävelin unissani varmaan 4-5 kertaa yhden yön aikana, en onneksi kauas vaan havahtuminen tapahtui joka kerta viimeistään keittiössä (meillä käymättämille tiedoksi: makkarista on ovi vain keittiöön). Joka kerta olin matkalla estämään jonkin tekemistä, jotain ei saanut tehdä vielä, sillä en ollut ehtinyt varmistaa että se tulisi tehtyä oikein.. jokaisen heräämisen jälkeen yritin miettiä pääni puhki mistä oli kyse: tiedostojen syöttämisestä koneelle, koiran ruokinnasta..? kuitenkin jotain tehdessä piti osata yhdistää kaksi asiaa oikein jotta homma toimisi.. Ärstyttää vain kun ei tiedä mistä on kyse..
Niin mustarastas.. sillä ei varsinaisesti ole mitään tekoa noiden unien kanssa, sen lauluun oli vain mukava herätä tänäkin aamuna. äsken katselin kuinka punakylkirastaat (ja muutama mustis) perkasivat pihaa. Punakyljet eivät oikeastaan edes eroitu tuosta kellertävän-vihertävän-ruskehtavasta maasta, mutta huomio kiinnittyy niiden heitellessä lehtiä, on kuin piha itsessään olisi herännyt eloon.. Äsken ensimmäistä kappaletta kirjoittaessani huomasin sivusilmällä metsikössä liikettä. Luulin että sieltä tulisi/menisi vakiovieras rusakko joka käy naapurin pihalla joka aamu, mutta katsoessani tarkemmin havaitsin että metsässä menikin kolme peuraa.. Eli pihalla on vilkasta!
Mutsi naureskeli kun kerroin eläin bongailuista, silloin kun ensimmäinen mustarastas ilmaantui pihamaalle, että voisi luulla etten olisikaan maalta kotoisin. En minä varsinaisesti eläimiä ihmettele, tai ihmettelenpäs, lähinnä hämmästelen sitä kuinka paljon enemmän villieläimiä olen nähnyt täällä kuin mitä lapsuudessani. Toisaalta ehkä tuo johtuu siitä että tässä ei ole ympärillä aakean laakeaa peltoa joka pitäisi kaiken toiminnan kauempana, täällä ei ole eläinten perään meuhkaavia koiria, eikä kissoja jotka vaanisivat lintuja.. Aatu tykkää yhtä lailla istua rappusilla ja katsella mitä ympärillä tapahtuu, ei sillä ole tarvetta hätistellä pikkuotuksia omalta reviiriltään.. tosin odotan mielenkiinnolla sitä kertaa kun aatu ja herra fasaani osuvat pihalle yhtä aikaa.. lenkillä ollessa kun fasu oli aatun mielestä kovin kiinnostava eikä sitä silloin päässyt tutkailemaan lähemmin... *virn* tästä tulee upea kesä!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti