Kuinka voisi hyvittää liki 12 vuoden ystävyyden. Kuinka korvata ehdottoman rakkauden. Kuinka pyytää anteeksi pahoja päiviä ja tiuskimisia, kuinka kertoa että toinen on tärkeä vaikka vähän väliä jää huomiotta.. Pitkäaikaisin, rakkain ystäväni, näkemiin..
Perjantaina 3.2.2006 klo 10.30 jätti Aatu meille jäähyväiset Sipoon kunnan eläinlääkärillä. Joulukuussa alkanut flunssa vei lopulta voiton sitkeästä vanhuksesta. Aamulla voimat olivat jo niin vähissä etteivät takajalat kantaneet. Mutta vielä eläinlääkärin pihaan tultaessa nosti vanha ego päätään ja tallusti vanha herra omin jaloin, takajalat suorempana kuin enää pariin vuoteen, pää ja korvat terhakasti pystyssä lääkärin ovesta sisään. Toimenpide-huoneeseen päästyä pettivät voimat taas ja tyytyväisesti huokaisten otti Aatu rauhoittavan pistoksen ja sen jälkeen uni lääkeet ja lopetusaineen..
Näkemiin! Ikävä raatelee meitä kaikkia, vaikka tiedämme että tuska on nyt päättynyt silti valuvat kyyneleet vieläkin vuolaana. Näkemiin, näkemiin, .. näkemiin..
Music now: Mötley Crüe, If I die tomorrow
3 kommenttia:
Voi kuinka surullista:( alkoi itkettämään täälläkin vaikken oivaa koiraystävääsi tuntenutkaan.
Mutta kuten sanoit, tuska on päättynyt...
Woimia isäntäväelle. Aatun muistoa lämmöllä kunnioittaen:
Suski, Arto ja Jake
Kiitos! Vaikka pyrkii kyynel silmänurkkaan, niin olihan tämä tiedetty/odotettu asia. Tietyllä tapaa olen jopa ylpeä siitä että pystyin tekemään ratkaisun heti kun sen paikka tuli.. Aatulla on nyt hyvä olla.. *niisk*
Lähetä kommentti