Olen ollut onnekas. Olen saanut pitää rakkaat ihmiset luonani kauan. Tänään päättyi tuo aikakausi osaltaan isoisäni, Fafan, nukkuessa pois meilahden sairaalassa klo 17.05.
Fafalle
Levy suklaata kirjahyllyssä
Pinossa lukemattomia kirjoja
Puhuit kanssani elämän tarkoituksesta
Opetit solmimaan kengännauhoja
Suuri nahkainen nojatuoli
shakkilauta ja tikittävä kello
Tuoksuit tallilta ja jotenkin kaupungilta
Hyvän yön suukkosi kutitti ja partasi sai minut nauramaan.
Hemmottelit minut piloille, prinsessasi.
Opetit olemaan ihmisiksi
elämään täysillä tänäänkin!
torstaina, elokuuta 05, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti