Maaginen raja on saavutettu. Syksyn mittaan hiukan repsahtanut painoni on taas saatettu alle 61 kilon. Vielä on pari kiloa matkaa tavoitteeseen, mutta sen kanssa ei ole kiire. Yllättävän merkitykselliseltä tuntuu se kun aamulla vaa'alle noustessa luku ei kipuakkaan yli 61, vaan jää juuri ja juuri tuon ykkösen alle. Aiemminkin olen huomannut painoa pudotellessa tuon voittaja-fiiliksen jokaisen alaspäin menevän kilon rikkoutuessa. Pieni asia joka kannustaa jatkamaan sitkeästi.
Ystäväni oli huolissaan että sairastun anoreksiaan. Totesin ettei tuo ole kovin todennäköistä näillä kiloilla, ja kun tarkoitukseni ei ole laihduttaa itseäni olemattomiin, saada vain vaaka juuri ja juuri sen ärsyttävän 6:sen alle. Painoa oleellisempi on vaatekoko. Se mikä on vyötärön ympärys ja se paljonko selluliittia koristaa reisiäni. Tiedän että selluliitti ei ole riippuvainen painosta, enemmänkin kehon happamuudesta, mutta sekin puoli on pikkuhiljaa hoidossa.
Mutta anoreksiasta, nauroin ettei se ole minun tahdonvoimallani todennäköistä. Ystäväni totesi että hän taas uskoo että hyvinkin saatan lipsahtaa tuolle puolen. No onneksi ympärillä on ihmisiä jotka vahtivat suupalojani vielä itseänikin tarkemmin, joten huomautuksia kyllä tulee jos alkaa nuppi seota tämän uudistusprojektin kanssa..
Edit: Vinkkinä muillekin vuoden alusta uudistuksia tekeville: www.kiloklubi.fi ilmainen ravinto/liikunta-seuranta, suosittelen..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti