Elämän pieniä iloja.. Mikä sen ihanampaa kuin kiiruhtaa töistä kotiin, poiketa lähikaupasta postipaketti ja hiukan ruokatarpeita ja jäätelöpuikko. Päästää koirat ulos, käynnistää läppäri ja riisua vaatteet. Astua ulos parvekkeen ovesta läppäri käsissä ja asettua nauttimaan iltapäivän auringosta. Sisältä kantautuu hiljaa musiikki radiosta. Parvekkeen ulkopuolelta konsertoivat linnut ja vain tuulen suhina puissa. Ei autoja, ei ihmisääniä paitsi radiosta. Koiratkin nauttivat siestaansa hiljaa. Vain minä, luonto ja läppärin tarjoama yhteys maailmaan. Suorastaan humalluttava olo, vaikken todellakaan ole juonut kivennäisvettä väkevämpää.
Auringon lämpö paljaalla ihollani, tuulen hyväily hiuksillani. Täällä vain minä ja ajatukseni. Odottamassa liuta tehtäviä asioita, muttei kuitenkaan kiirettä mihinkään. Vain tämä hetki, minä ja läppäri..
olisiko viimein aika toteuttaa unelmani? Tällaisina päivinä kaikki tuntuu mahdolliselta..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti