Siltä se tuntuu, elämä ei nyt ole oikein hanskassa. Loistavia suunnitelmia, jotka kumoutuvat seuraavista suunnitelmista.. suoraan sanottuna vituttaa ankarasti se etten saa otettua itseäni kunnolla niskasta kiinni ja päätettyä mitä elämälläni haluan tehdä. Johan tätä ihme leijuntaa on jatkunut vuodesta 2004 eikä mitään kiinnekohtaa ole vieläkään.
Tiedän olevani erittäin epäreilu S:ää kohtaan kun haihattelen kuin tuuliviiri, mutta kun tilanne on se että yrittäessäni puhua elämästä, sen ratkaisuista ja mahdollisista vaihtoehdoista jotka olisivat ajankohtaisia reilun puolen vuoden kuluttua niin tuo ottaa pultit. Mahdollisesta työpaikanvaihdosta ei saa puhua. Vaikka eletään vasta tammikuun loppua niin tosiasia on että nykyinen työsopimukseni päättyy 8 kk kuluttua, samassa firmassa jatkaminen on mahdollinen optio, mutta toisaalta hulluhan olen jos tuon ajankohdan koittaessa en virittele verkkoja ja harkitse muitakin vaihtoehtoja.
Tällä hetkellä ainoa suunnilleen varma ja vakaa asia ovat koirat. Alfalla on "treenikausi" kun vain tulisi lunta niin että pääsisi juoksemaan kunnolla. Wäntylläkin on treenikausi, eli pelastushommat tuntuvat etenevän.. näillä eväillä mennään. Hyvä että itse jaksaa raahautua päivästä seuraavaan..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti