Se on taas se pukujuhlien aika.. Ajelin tuossa iltapäivällä nuoruuden maisemiin tekemään juhlameikin ja kampauksen.. Paluumatkalla ajellessa mietiskelin missä kaikki ne teinivuosien ystävät ovat. Joitakin vuosia sitten (taitaapi tuosta olla jo 8 vuotta) olimme eksän kanssa tuon ajan ystävien häissä. Emme olleet pariin vuoteen enää olleet yhdessä, mutta jostain syystä osa vanhoista frendeistä ei edes tiennyt sitä, olimme kuin vanha pari.. No, häiden jälkeen olen tainnut pariskunnasta kuullut suoraan kerran, ja pari kertaa kautta rantain jotain uutisia..
Muistelin itsenäisyyspäiviä aliksen jengin kanssa, silloin kun kaikilla ei ollut ikää ravintolaan, ja vielä senkin jälkeen kun illat päätyivät ravitsemusliikkeen puolelle. Se oli sitä aikaa kun Ace of Bace oli kova sana.. Tanssilattialla tuli viihdyttyä ja tuo oli sitä aikaa kun muutaman sadan metrin kotimatkaan saattoi mennä useampi tunti aikaa.. Menneiden muisteluista aloin mitettiä missä kaikki nuo ihmiset ovat, kenellä on perhettä ja minkä verran, ketkä asuvat samoilla kulmilla, ketkä ovat jossain muualla. Itse olen vaihtanut työpaikkaa lukemattomia kertoja tuon ajan jälkeen, itseasiassa olen vaihtanut alaakin pariin otteeseen. Jostain syystä kuitenkin kuvittelen heidän olevan yhä samoissa ammateissa, samoissa ympyröissä. Vaikka todellisuudessa lienee kaikkien muidenkin elämä ollut vaihtuvaa..
Jostain syystä juhlapäivät aina nostavat muistot esiin, kai se on jotenkin arjen pysähtymistä ja menneiden kertausta. En todellakaan tarkoita että kaipaisin sitä aikaa. No jollain tasolla varmasti kaipaankin, sitä oman aikansa huolettomuutta kun ei vielä ollut vastuussa mistään muusta kuin ehkä nippa nappa vuokran hoidosta. Mutta ennenkaikkea sitä haluaisi tietää mitä muille kuuluu, miten elämä on heitä kuljettanut.. Ehkä kaivan puhelinnumerot esiin ja soittelen heille.. ennen ensi itsenäisyyspäivää...
keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti