me-meeh

ENSIMMÄINEN...
1. paras ystävä: veikkaisin sen olleen serkkuni Malek
2. suudelma: ala-asteella leikkiessä jotain suukkohippaa..
3. lemmikki: pihapiiri täynnä elukoita mutta oma lemmikki oli koira Hexe, sitä ennen lauma mielikuvituslemmikkejä
4. rakkaus: Naapurin Jakke
5. harrastus: partio, edelleen: Ole valmis - Aina valmiina!

KOSKA VIIMEKSI...
1. Poltit tupakan: ikuisuus sitten
2. Joit alkoholia: saunaolut illalla, enempi vissiin kuukausi sitten kun Marika oli maisemissa
3. Ajoit autolla: viime vai toissa viikolla
4. Soitit: tänään Liukkoselle
5. Nauroit: hetki sitten noille karvakuonoille
6. Kuuntelit musiikkia: Pari päivää sitten kunnolla, päivällä soi radio

OLETKO KOSKAAN...
1. deittaillut yhtä parhaista ystävistäsi? Edelleen... *virn*
2. ollut pidätettynä? En
3. uinut alastomana? Säännöllisen epäsäännöllisesti, talviturkki yhä heittämättä
4. ollut TV:ssä? muutamaankin otteeseen
5. Harkinnut itsemurhaa? Olen
6. suudellut jotakuta ja katunut sitä? En välttämättä suudelmaa, mutta sen seurausta..
7. Pelännyt? olen

TÄLLÄ HETKELLÄ...
1. Mitä uraa harkitset? *virn* haaveissa olisi yhä kokeilla siipiä näyttelijänä
2. paras ystäväsi? S, muuten pari todella hyvää ja muutama hiukan etäisempi
3. sinulla on päälläsi? Oloasu

5 ASIAA JOTKA OLET TEHNYT TÄNÄÄN...
1. Päivittänyt omaa ja Alfan blogia
2. laittanut koirille sydän-riisi-ohra-mössöä
3. Katsonut koirien telmimistä
4. noutanut koirat naapurista
5. tiskannut ja pessyt koneellisen pyykkiä

koiran elämää

Viime päivät on menneet totaalisesti koiruuksissa. Pienten asioiden ihmettelyssä, jännittämisessä, riemastumisessa ja suunnattomissa hepuleissa. Päiviin ei ole mahtunut oikein mitään muuta kuin pentuun keskittymistä. Tosin lauantaina kävi ystäväperhe pyörähtämässä, muksujen ihmettelyä (niin koirien kuin ihmisten) turinointa ja ylipäätään mukavaa yhdessäoloa piiiiitkän tauon jälkeen. Alfan kasvattajakin poikkesi vielä katsastamassa mihin poika muutti ja turistiin hetki lisää koiruuksia ja lapsellisuuksia. Nauroin jotta yllättävän paljon meiltä löytyy valmiuksia ottaen huomioon ettei lapsia ole eikä edes kovin usein käy. Oli syöttötuolia, pelipalikoita ja kuvakirjoja.. no jotain hyötyä siitä ettei ihan kaikista muistoista halua päästää irti.. :)

Jatkan pentusen ihmettelyä..

Polskis Alfa Romeo

Nyt on natiainen kotona. Kuinka samaan pakettiin on voitu mahduttaa unelmien enkeli ja pahuksemoinen gremlinsin riiviö.. :)

Ainokainen ikäväilmaus oli pieni jäähyväis serenaadi joka nousi ilmoille heinolan tienoilla. Tuonkin Wäne vaijensi ärähtämällä takaa pariin otteeseen, sen jälkeen Alfa päätti vain nukkua. Anoppilassa pysähtyessämme valtasi pikkuinen välittömästi sydämet. Toisaalta mitä muuta voisi odottaakkaan, niin kaunis meidän vauveli on.


avasin pojalle oman blogin: http://polskisalfaromeo.blogspot.com/ jotta hauvauutiset päivittyy yhteen paikkaan.

kaksi yötä enää

Vähiin käy päivät ennenkuin loppuu.. Kaksi yötä enää ja sitten Alfan noutoon. Tänään alkoi jo tulla paniikki, en minä halua mitään sisälle pissivää ja paskovaa rääpälettä joka ei tiedä mistään mitää, jotka ei tottele yhtäkään käskyä vaan tuhoaa ja rikkoo kaiken sen mikä Wänen jäljiltä on jäänyt ehjäksi. Toisaalta ajattelen jo orastavalla innolla niitä hetkiä kun saa kokea onnistumisen riemua siitä kun pieni (suhteellinen käsite juu) hurttimus istuu käskystä..

Tänään oli tarkoitus hoitaa jokunen rästihomma pois jaloista kuleksimasta, vaan toisin kävi, taas. S:n kiukuttelu nenänsä tukkoisuudesta sai jotain napsahtamaan ja aloin imuroida ja siivota. Yksi asia johti toiseen. S putsasi ilmanputsarin jota tässä huushollissa ei vielä kertaakaan ole käytetty. Sörkan aikaiset paskat olivat aika järkyttäviä, tuntui hurjalta ajatella että niin siinäkin pölyssä oli tullut elettyä ja hengiteltyä... No ennenkuin ilmanputsariin pääsi käsiksi se täytyi tietysti löytää.. Joten kellarin kimppuun... Kun S lähti töihin huomasin meuhkaavani kellarissa, löysin kadonneet autonavaimet ja paljon muuta tarpeellista ja tarpeetonta roinaa.. Kohtsillään huomasin kellon nakuttavan jo ilta kuutta joten ei muuta kuin lähikauppaan...

Kauppareissu sujui sutjakasti viikonloppuna huutonetistä hommaamallani fillarilla, kyllä tuolla 13 euron edestä ajelee.. Olin ajatellut tekeväni jauheliha-keiton. No yllätys, tänään ei kaupassa ollut jauhelihaa valmiina (kauppias olisi kyllä toki sitä jauhanut halutessani) joten katselin mitä muita herkkuja lihatiskiltä löytyi: patalihat, kolmesta eri lihasta valmiiksi tehty ja maustettu pataliha. Kysäisin sitten kauppiaalta mitäs hän veikkaa onnistuisiko lihakeitto noista patalihoista.. Hetken hiljaisuus.. no, juu... ei hänelle kyllä tuollainen vaihtoehto ollut tullut edes mieleen, mutta onnistuisi varmaan kyllä, lihat kun oli kuitenkin paistia ja kylkeä eikä lapaa kuten yleensä pataan tarkoitetut. Suositteli kyllä ettei kannata lisätä suolaa, sen verran messevät mausteet oli jo valmiina.. Tuolla nuo nyt porisee, saas nähdä mitä tulee..

Nyt vielä muutama asia paikoilleen ja sitten saunan lämmitykseen, vesisateen koleuttamat luut kaipaavat saunan lämpöön..

mee-meeh

Tällainen tuli napattua Ihmiskunnasta..

1. Kun astut sisään ulko-ovestasi ja katsot vasemmalle, mitä näet?
Koko seinän mittaisen harmaan lipaston, peilin seinällä ja pari takorautaista sydänkuviollista koukkua

2. Osaatko sanoa kalenteriin katsomatta monesko päivä tänään on?
jep, 18.5. sen verran monta kertaa tullut päivämäärä tänään naputeltua.

3. Kun katsot ulos keittiösi ikkunasta, mitä näet?
Toisesta ikkunasta valkeaa tiiliseinää, pihatie ja hiukan pensaikkoa, toisesta pihakuusi ja metsikön takaa häivähdys naapurista

4. Mitä tavaroita löytyy kylpyhuoneen peilin läheltä?
peilihyllyllä, sivellin muki pensseleineen, hammasharjat, tehotipat, meikkivoide, silmänympärystuotteita ja vanupuikkoja. Seinähyllyllä muuta meikkiroipetta

5. Mikä on kotisi ihastuttavin yksityiskohta?
Tällä totaalisen kaaottisella hetkellä ehkä japanilais-henkinen makuuhuone..

6. Oletko tyytyväinen kotisi sisustukseen?
Juu ja en, liikaa tavaraa jolla ei ole omaa paikkaa ja liian vähän tauluja...

7. Petaatko sänkysi joka aamu?
En todellakaan..

8. Mitä löytyy sänkysi alta?
Villakoira-farmi, wäiski aina välillä, muutama kirja ja lehti, kännykän laturi, roomba, kurkkupastilli-aski..

9.Kuinka monta kertaa annat kännykän soida ennenkuin vastaat?
Riippuu tilanteesta, yleensä vastaan mahd.pian.

10.Suosikkikeksi?
Kestosuosikki: Domino, muuten hyviä suklaalastu-keksit, wilhelmiinat...

11.Päivämäärä jonka jatkuvasti sekoitat?
ei suoranaisesti ole, aina päivät ja ajat sekaisin..

12.Onko sinulla salaisuus, jota et ole kertonut kenellekään?
On

13.Viimeksi syöty ruoka?
Lennossa napsittua grillikylkeä ja tacolastuja jalopeenosoossilla, lämmintä ruokaa ei tänään vielä ollenkaan..

14.Tuletko toimeen vanhempiesi kanssa?
Tulen.

15.Kuinka monta tuntia nukuit viime yönä?
5,5 suunnilleen, voi olla vähän vähempikin..

16.Miten reagoit kun sinua yritetään iskeä?
Riippuu tilanteesta.. Paistatellen tai kiroten...

17.Milloin olet viimeksi itkenyt?
kyyneleet silmissä eilen, varsinainen itku... no varmaan kuukauden sisällä..

18.Mitä teet jos törmäät exääsi?
Lähden syömään, oluelle, kahville, mitä mieleen juolahtaa, höpistävää riittää..

19.Millainen vaatetus juuri nyt?
Musta kukkakuvioinen t-paita, mustat liekkisametti-housut, paljain varpain..

20.Mitä teit edellispäivänä?
Kirjanpitoa ja rästejä

21.Kuinka usein käytät alkoholia?
Maistuessa, saunaolut pari kolme kertaa viikossa, enempi menee ehkä kerran kuussa.. jos sitäkään

22.Mitä teet talvilomallasi?
Haaveena olisi lähteä Thaimaaseen viikoksi-kahdeksi.

23.Mitä olet oppinut itsestäsi viime aikoina?
Että pystyn halutessani ihmeisiin

24.Uskotko evoluutioon?
Uskon evoluution ja luomiskertomuksen yhteyteen...

25.Surullisin uutinen mikä sinulle on kerrottu vuoden sisällä?
Muutama kuolintapaus, muutama ero, vakavia sairastumisia...

26.Mukavin asia mikä sinulle on tapahtunut vuoden sisällä?
Työasioiden loksahtaminen kohdilleen..

27.Mitä sinulle sanottiin viimeksi?
Yritän olla olematta kauan...

28.Valvottaako täysikuu?
Joskus

29.Onko sinulla mielipidettä Matista ja Mervistä?
Mediapellejä

30.Kerro yksi tai useampi positiivinen asia tästä päivästä!
Jokunen rästi hoidettu pois päiväjärjestyksestä, löysin kivat farkut ja kauniin takorautaisen kirjetelineen. Aurinkoisen kaunis päivä.

Suunnitelman muutoksia

Tarkoitus oli lähteä viikonlopuksi anoppilaan, no aamulla heräillessäni S totesi ettei mennä, ainakaan tänään, ajetaan huomenna sitten edes takas jos siltä tuntuu.. Sopii meikäläiselle, himassakin on rutosti tehtävää niin koti kuin firma-asioita joten ihan hyvä näin. Tosin täytyy myöntää, että sen jälkeen kun S lähti ajelemaan olen roikuskellut vain netissä, tosin välillä lienee hyvä "hoitaa sosiaalisia suhteita" edes netitse..

Kukan siemenet joiden piti liota yön yli ovat nyt lionneet viikon, jokohan nuo pitäisi istuttaa.. Eilen imuroin, mutta muuten pitäisi siivota ja pestä muutama koneellinen pyykkiä. Laittaa kirjanpito ajan tasalle, kirjoittaa kuukausikirje, viikkoraportti, asiakaskortiston päivitys, pakata maanantain luokkaa varten jne jne.. joten voi vain kysyä miksi minä tässä vielä istun.. *virn*

Melkoisen hektinen viikko takana. Tekemättömiä asioita joita sai hoidettua pois päiväjärjestyksestä, vain havaitakseen että kymmenen uutta asiaa täyttää tyhjiön. Uudet työtehtävät vaativat enemmän huomiota kuin entiset (jotka nekään eivät ole kadonneet mihinkään), näyttää pahasti siltä että tuntimäärät kasvavat. Toisaalta pitäisi ehtiä pyörittää omaakin kuviota täydemmällä teholla kuin tällä hetkellä. No täytynee vain tehdä lukujärjestys ja varata kaikelle oma aikansa..

Sain 23 vuosilomapäivää. Hurraa! Melkein neljä viikkoa, tai no tuleehan tuosta neljä viikkoa kun luonnollisesti osa lomasta sijoittuu juhannuksen ympäristöön.. Muuten päiviä on sitten ripoteltu miten sattuu, ja osa jäämässä talveenkin (etelään!!). Kumma juttu kuinka paljon lisäpontta työskentelyyn antaa ajatus siitä että jossain välissä saa hyvällä omallatunnolla potkaista kengät jalasta, nostaa jalat ylös ja vain relata, ja siitä vielä maksetaankin.. Toisaalta täytynee löytää jostain se off-nappula jolla kaikkien muiden asioiden hoitamisen saa kytkettyä pois päältä..

Viikon hektisyyttä lisäsi osaltaan lauantainen Semifinaalin Ramoviisu-tapahtuma jota meikäläinen oli juontamassa. Hauskaa oli, onneksi sain etukäteen luettavakseni Rehtori-Hekon kirjoittamat spiikit, olisi voinut muutoin pokka pettää, mutta pariin otteeseen ne tankattuani onnistuin leikkimään tyyntä. Tosin suupielissä nyki tehokkaasti mietiskellessäni rakkauslaulussa (?) laulajaa ja vuohta järven rannalla...

Kävin torstaina täyttämässä "kansalaisvelvollisuuttani" ja luovuttamassa 450ml. Kuulun tuohon kaikkein yleisimpään veriryhmään A+ josta on huutava pula tällä hetkellä. Toinen runsaalla vajauksella oleva on O-, joten ainakin näitä kahta edustavat mars mars... Oma lehmä tässäkin asiassa on taas ojassa, huomenna appi menee taas sairaalaan suurta leikkausta varten, joten varastoja tyhjenee taas, tosin toivottavasti tällä kertaa ei sentään sitä 99 pussia.. jos nyt menisi vaikka vain se yksi niin voisi sitten hehkuttaa kuinka satasella voitettiin aorttarepeämä.. :)

Nyt kukkien kimppuun jotta sitten pääseen katselemaan eteisen uutta lattiamateriaalia jotta sitten kohtapuolin saadaan pikku juniori noudettua kotiin... C ya!

Suunnitelman muutoksia

Tarkoitus oli lähteä viikonlopuksi anoppilaan, no aamulla heräillessäni S totesi ettei mennä, ainakaan tänään, ajetaan huomenna sitten edes takas jos siltä tuntuu.. Sopii meikäläiselle, himassakin on rutosti tehtävää niin koti kuin firma-asioita joten ihan hyvä näin. Tosin täytyy myöntää, että sen jälkeen kun S lähti ajelemaan olen roikuskellut vain netissä, tosin välillä lienee hyvä "hoitaa sosiaalisia suhteita" edes netitse..

Kukan siemenet joiden piti liota yön yli ovat nyt lionneet viikon, jokohan nuo pitäisi istuttaa.. Eilen imuroin, mutta muuten pitäisi siivota ja pestä muutama koneellinen pyykkiä. Laittaa kirjanpito ajan tasalle, kirjoittaa kuukausikirje, viikkoraportti, asiakaskortiston päivitys, pakata maanantain luokkaa varten jne jne.. joten voi vain kysyä miksi minä tässä vielä istun.. *virn*

Melkoisen hektinen viikko takana. Tekemättömiä asioita joita sai hoidettua pois päiväjärjestyksestä, vain havaitakseen että kymmenen uutta asiaa täyttää tyhjiön. Uudet työtehtävät vaativat enemmän huomiota kuin entiset (jotka nekään eivät ole kadonneet mihinkään), näyttää pahasti siltä että tuntimäärät kasvavat. Toisaalta pitäisi ehtiä pyörittää omaakin kuviota täydemmällä teholla kuin tällä hetkellä. No täytynee vain tehdä lukujärjestys ja varata kaikelle oma aikansa..

Sain 23 vuosilomapäivää. Hurraa! Melkein neljä viikkoa, tai no tuleehan tuosta neljä viikkoa kun luonnollisesti osa lomasta sijoittuu juhannuksen ympäristöön.. Muuten päiviä on sitten ripoteltu miten sattuu, ja osa jäämässä talveenkin (etelään!!). Kumma juttu kuinka paljon lisäpontta työskentelyyn antaa ajatus siitä että jossain välissä saa hyvällä omallatunnolla potkaista kengät jalasta, nostaa jalat ylös ja vain relata, ja siitä vielä maksetaankin.. Toisaalta täytynee löytää jostain se off-nappula jolla kaikkien muiden asioiden hoitamisen saa kytkettyä pois päältä..

Viikon hektisyyttä lisäsi osaltaan lauantainen Semifinaalin Ramoviisu-tapahtuma jota meikäläinen oli juontamassa. Hauskaa oli, onneksi sain etukäteen luettavakseni Rehtori-Hekon kirjoittamat spiikit, olisi voinut muutoin pokka pettää, mutta pariin otteeseen ne tankattuani onnistuin leikkimään tyyntä. Tosin suupielissä nyki tehokkaasti mietiskellessäni rakkauslaulussa (?) laulajaa ja vuohta järven rannalla...

Kävin torstaina täyttämässä "kansalaisvelvollisuuttani" ja luovuttamassa 450ml. Kuulun tuohon kaikkein yleisimpään veriryhmään A+ josta on huutava pula tällä hetkellä. Toinen runsaalla vajauksella oleva on O-, joten ainakin näitä kahta edustavat mars mars... Oma lehmä tässäkin asiassa on taas ojassa, huomenna appi menee taas sairaalaan suurta leikkausta varten, joten varastoja tyhjenee taas, tosin toivottavasti tällä kertaa ei sentään sitä 99 pussia.. jos nyt menisi vaikka vain se yksi niin voisi sitten hehkuttaa kuinka satasella voitettiin aorttarepeämä.. :)

Nyt kukkien kimppuun jotta sitten pääseen katselemaan eteisen uutta lattiamateriaalia jotta sitten kohtapuolin saadaan pikku juniori noudettua kotiin... C ya!

Suunnitelman muutoksia

Tarkoitus oli lähteä viikonlopuksi anoppilaan, no aamulla heräillessäni S totesi ettei mennä, ainakaan tänään, ajetaan huomenna sitten edes takas jos siltä tuntuu.. Sopii meikäläiselle, himassakin on rutosti tehtävää niin koti kuin firma-asioita joten ihan hyvä näin. Tosin täytyy myöntää, että sen jälkeen kun S lähti ajelemaan olen roikuskellut vain netissä, tosin välillä lienee hyvä "hoitaa sosiaalisia suhteita" edes netitse..

Kukan siemenet joiden piti liota yön yli ovat nyt lionneet viikon, jokohan nuo pitäisi istuttaa.. Eilen imuroin, mutta muuten pitäisi siivota ja pestä muutama koneellinen pyykkiä. Laittaa kirjanpito ajan tasalle, kirjoittaa kuukausikirje, viikkoraportti, asiakaskortiston päivitys, pakata maanantain luokkaa varten jne jne.. joten voi vain kysyä miksi minä tässä vielä istun.. *virn*

Melkoisen hektinen viikko takana. Tekemättömiä asioita joita sai hoidettua pois päiväjärjestyksestä, vain havaitakseen että kymmenen uutta asiaa täyttää tyhjiön. Uudet työtehtävät vaativat enemmän huomiota kuin entiset (jotka nekään eivät ole kadonneet mihinkään), näyttää pahasti siltä että tuntimäärät kasvavat. Toisaalta pitäisi ehtiä pyörittää omaakin kuviota täydemmällä teholla kuin tällä hetkellä. No täytynee vain tehdä lukujärjestys ja varata kaikelle oma aikansa..

Sain 23 vuosilomapäivää. Hurraa! Melkein neljä viikkoa, tai no tuleehan tuosta neljä viikkoa kun luonnollisesti osa lomasta sijoittuu juhannuksen ympäristöön.. Muuten päiviä on sitten ripoteltu miten sattuu, ja osa jäämässä talveenkin (etelään!!). Kumma juttu kuinka paljon lisäpontta työskentelyyn antaa ajatus siitä että jossain välissä saa hyvällä omallatunnolla potkaista kengät jalasta, nostaa jalat ylös ja vain relata, ja siitä vielä maksetaankin.. Toisaalta täytynee löytää jostain se off-nappula jolla kaikkien muiden asioiden hoitamisen saa kytkettyä pois päältä..

Kävin torstaina täyttämässä "kansalaisvelvollisuuttani" ja luovuttamassa 450ml. Kuulun tuohon kaikkein yleisimpään veriryhmään A+ josta on huutava pula tällä hetkellä. Toinen runsaalla vajauksella oleva on O-, joten ainakin näitä kahta edustavat mars mars... Oma lehmä tässäkin asiassa on taas ojassa, huomenna appi menee taas sairaalaan suurta leikkausta varten, joten varastoja tyhjenee taas, tosin toivottavasti tällä kertaa ei sentään sitä 99 pussia.. jos nyt menisi vaikka vain se yksi niin voisi sitten hehkuttaa kuinka satasella voitettiin aorttarepeämä.. :)

Nyt kukkien kimppuun jotta sitten pääseen katselemaan eteisen uutta lattiamateriaalia jotta sitten kohtapuolin saadaan pikku juniori noudettua kotiin... C ya!

uusi minä

Pikkupaprika.com
IHMISGENERAATTORI

Zeta kiskaistiin maailmaan maailmaan eräänä hiostavana iltapäivänä. Melkein heti näki että hänestä tuli nainen.. Perhe oli ruma ja he söivät vain marjoja. Koulussa hän suorastaan loisti taidoillaan, siellä hänelle oltiin kateellisia.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi ihastuttamaan postimerkit, niinpä rakkaaksi harrastukseksi tuli miehet.

Zeta kehittyi viidennelläkymmenellä varsin komeaksi. Päähänsä hän sai siniset hiukset, sekä tumman ruskeat silmät.
Lääkitsemättömyydestä huolimatta hän oli erittäin idiootti. Lempiruokaansa hevosenmaksaa hän sai työskennellen sisustajana.

Zeta ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa ollessaan ravintolassa. Alkoholia hän käyttää ollessaan sairas.

Hän osti itselleen puolison jonka kanssa meni vahingossa naimisiin.

Sen pituinen se.

Luotu Ihmisgeneraattori Webillä 22:16:49 10.05.06 Pikkupaprika.com

Aurinkoista elämää

Niinhän se on, kun tuntuu että enempää ei enää jaksa, huomaa maailman muuttuneen ja asioiden löytäneen oikean paikkansa...

Huomasin tuossa että viime kuussa tuli päiviteltyä vain pari kertaa, kai tuo kertoo jotain elämän hoppuisuudesta näinä päivinä. No, osaltaan päivitystä rajoitti kahden viikon nettikaranteeni kotona, saunalahdella joku oli ilmeisesti nojannut liittymämme kytkintä vasten, sillä netti vain pimeni maanantaina pari viikkoa sitten, luulin että vika oli kotikoneessa tai modeemissa ja rämppäsin kaikki asetukset läpi, saldoksi jäi yksi löydetty troijalainen ja edelleen toimimaton yhteys. No sitten soitto vikatukeen, tunti säätöä tuen kera ja toteamus, jos saisi modeemin testattua jossain muualla ja jos tuo todetaan toimivaksi niin sitten uusi soitto vikaan jotta laittavat asentajan asialle.. Tänään sain sitten vihdoin ja viimoin jonkun kiinni tuesta ja loppujen lopuksi vartin kuluttua toimi kone.. :|

Kaivopojat tulivat vihdoin tänään. Olivat erittäin harmissaan kun olivat ajelleet harhaan ja tulivat puolisen tuntia sovitun ajan jälkeen. No meitä tuo ei haitannut, saimme heräillä rauhassa ja juoda aamukahvit ennen vieraiden "tunkeutumista" reviirille.. Komeita ja mukavia poikia olivat ja hyvin näkee kuinka keskenään pidempään työskennelleet hoitavat hommat sujuvasti ja ammattimaisesti. olin varautunut siihen että kaivo on levällään koko päivän ja ehkä vähän huomistakin, mutta toisin kävi, puolen päivän tienoilla poijjaat kiittivät kahvista ja pakkasivat kamat kasaan ja suuntasivat seuraavalle työmaalle.. Huomiseen joutunemme olemaan "varavedellä" niin että pohjahiekka ehtii laskeutua ja vesi kirkastua.. sitten voi muuten käyttää vettä mutta ehkäpä juomavedeksi edelleen etukäteen varattua..


Aamulla oli jokseenkin turpiin saanut olo. Pari päivää hammas on vihoitellut todella pahasti ja toissapäivänä puraisin sitten perunaa niin että huusin suoraa huutoa kyyneleet silmissä, osui purema suoraan hermoon. Eilen sitten vihdoin ja viimein sain soitettua hammaslääkäriin särkyajan, ihan aiheestakin, särki koko ajan ja tuntui että särky säteili koko päähän. Lääkäri totesi ettei alkuun edes puuduta, kokeillaan hioa viimeksi paikattua paikkaa matalammaksi, kaikki viittasi siihen että tuo aiheutti purennan virheen joka säteili sitten sinne sun tänne.. Hionta hellitti tuskaa, paikka ei enää joka kerta suun sulkiessa osunut niin pahasti purentaan ja tuskailu rauhoittui. Tokihan paikan alla ollut hermo on edelleen ärtynyt ja hellä, mutta parin buranan epäsäännöllinen napostelu on pitänyt olon normaalina ja tuntuu että turvotus ja hermossa oleva (kai??) tulehdus hiljalleen laantuu.. Tosin sillä varauksella tässä edetään että jos tuskailu yltyy niin uudestaan lekuriin ja paikka auki ja huonolla tuurilla juurihoitoon... toivotaan että korjaantuu tällä pikkuhiljaa..


Vappu meni rauhallisissa merkeissä. Lauantaina veimme Wänen elämänsä ensimmäisiin juoksukisoihin, alku näytti katastrofilta, hurtta tempoilee sinne sun tänne, kaikki koirat ovat vähintään epäilyttäviä, ja narttuja pitäisi päästä tutkimaan lähemmin.. No osaltaan varmaan koira vaistosi omistajansa hermostuneisuuden, sillä täytyy myöntää, meikäläistä jännitti enemmän kuin laki sallii... No sarjassa oli 10 juoksiaa ja vaikka poika jäi toiseksi viimeiseksi niin silti olimme erittäin ylpeitä, 216 pistettä ja oman suorituksen jälkeen olisi motivaatiota ollut kyllä joka ikisen vieheen perään.. eli kyllä tuosta pojasta vielä juoksia tulee.. Sitten kun junnu tulee taloon niin päästään treenaamaan wänenkin kanssa siinä siivellä..

Niin, pääsiäisenä pyörähdettiin Lusissa katsomassa Wäntyn isän uutta pentuetta.. Lopputulos on että meille tulee vaavi.. *virn* saanen jo esitellä perheemme tulevan terroristin: Alfa Romeon. Luovutuspäivää ei ole vielä sovittu, mutta kyllä tässä jo päiviä laskeskellaan... Kieltämättä välillä käy kyllä mielessä olemmeko hulluja, mutta toisaalta, kaksi koiraa menee siinä kuin yksikin...

Tänään on ollut ensimmäinen kunnolla kesäisen tuntuinen päivä. Kun S lähti töhin jäin Wäntyn kanssa pihalle. Kaivoin lepolassin talvisäilöistä, otin hyvän kirjan ja parkkeerasin itseni aurinkoon... No, tosin ensin ajattelin jatkaa päivän itoilua ja kääntää kasvimaan, mutta tullessani grillin kulmalle ja tajutessani että aitan takana tavarapinossa kahahti, muutin suunnitelmia. Oletin asialla olleen sisiliskon, noita kun on tuossa muurin kupeella ollut muinakin päivinä päivää paistattelemassa, kuitenkin kumartuessani katsomaan mikä sielä rapisee näin ensimmäiseksi kiiltävän mustana säihkyvän sahalaitakuvion ja kiilamaisen pään.. Totesin jotta koira kiinni ettei mene tekemään lähempää tuttavuutta myrkkyhampaiden kanssa. Kävin uudestaan vielä katsomassa lieroa ja keskustelimme jonkin verran aktiivisesti kenelle pihamaa kuuluu. Uhkasin tuota nuotissa kärventymisellä jos ei ota ritoloita meidän pihalta. Sovimme kuitenkin että tämän iltapäivän saa vielä paistatella ettemme tule häiritsemään... Yllättävän peloittava tuollainen reilu 30 senttinen pikku liero, varsinkin sellaisena päivänä kun kotona ei ole yhtään kyypakkausta.. Taitaa huomenna olla aihetta käydä apteekissa.

Niin tuosta nuotiolla uhkailusta. Muistan lapsuudesta kun tulin metsästä pihalle vanhempieni luona, pihatiellä luikerteli kyy ja menin iloisena kertomaan isälle että pihalla luikertelee vyö.. Faija meni katsomaan ja totesi tun vyön vähän turhan vaaralliseksi. Kyy pääsi hengestään ja faija poltti sen sillä paikalla mihin sen tappoi. Vanha kansa väittää etteivät muut kyyt tule sinne missä joku niiden lajitoveri on tapettu. Totta tai tarua en muista koskaan tuon jälkeen nähneeni yhtäkään kyytä vanhempieni pihamaalla, vaikka pellon takaisessa louhikossa niitä pesiikin..

Eli lyhykäisyydessään, hengissä ollaan ja elämässä sattuu ja tapahtuu.. Palataan taas astialle.. :)