Olin tänään kai pukeutunut valtavirrasta poiketen. Keli oli lämmin, valtaosa ihmisistä liikkeellä lomatunnelmissa, tai ainakin rennoissa kesäpukimissa. Minulla oli jalassani ohuet mustat sukkahousut, musta puolihame, punainen toppi ja jalassa mustat avokkaat.
Tulin kaupasta ostoskärryjen kera. Kävelin autolle. Tietoisuuteni tavoitti jostain pienen tytön ääni joka puhui mustista jaloista. Nostelin ostokset autoon ja pikkuneiti tuli viereisen auton vierelle nojailemaan tuijotellen minua uteliaana. Isänsä yritti huhuilla tyttöä siirtymään kauemmas.
Laitoin takaluukun kiinni. Vein kärryt takaisin paikalleen ja autolle kävellessä availin lakritsajäätelöni kääreitä. Hymyilin tytölle ja kysyin että minunko mustia jalkoja hän ihmetteli? Pieni pää nyökytti nuollen omaa jäätelöään. Avasin oven ja istahdin autoon, isänsä yritti taas huhuilla tyttöä kauemmas. Pikkuneiti hivuttautui lähemmäs ja katseli minua kiinnostuneena. Osoitti sitten jalkojani sormella ja kysyi:" Onko noi ne semmoiset sukkapöksyt?" Nauraen vastasin:"On, just semmoiset ne on." Onnellinen hymy levisi neitosen kasvoille ja iloisena hän juoksi isänsä luo kuulemansa kertomaan. Kun ajoin pois vilkutimme toisillemme.
Toinenkin mustajalkainen kommentti, taas lasten suusta, kuului vielä tunnin sisällä. Tuokin nuoren neitosen huulilta. Jotenkin minulle tuli tunne että nuo mustat jalat taisivat tehdä vaikutuksen. Ehkä he joskus tulevaisuudessa kävelevät hellepäivänä mustissa sukissa, ollakseen mustajalkaisia naisia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti