Saksikäsi Z

Tuntuviksi taas hiukan vilkastunut tuo unien näkö ja toiminta sen mukaisesti.. Herätin kauhua S:ssä pari yötä takaperin noustuani paniikissa vuoteesta ja otettuani sängyn vierestä isot fiskarsin keittiösakset joilla olin alkanut huitoa S:n suuntaan.. Siis tämä oli hänen näkemyksensä asiasta.. Itse näin vain unessa että nuo sakset olivat maadoitin joka piti laittaa maahan sängyn toiselle puolelle jotta vaarassa ollut koira/ihminen/mikälie pelastuisi. Suutuin vietävästi kun S ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta, liki aloin itkeä ja käperryin omalle puolelleni sänkyä kieltäen S:ää koskemasta minuun....

Hyvin menee taas.... *huokaus*

Tämä kuva saattaa jopa olla samalta illalta, mutta ainakin jonkin verran ennen saksiepisodia..

Innostusta

Eilen illalla olin vihdoin ja viimein katsomassa The Secret-elokuvan. Pätkiä tuostahan olin katsonut jo aiemmin ja kuullut siitä runsaasti, mutta nyt oli vihdoin ja viimein aika nähdä tuo. Täytyy myöntää että vaikutus oli melkoinen.

Niille ketkä eivät tiedä/tunne mistä on kyse, niin tuo on siis elokuva (ja kirja) vetovoiman laista. Eli se mitä ajattelet, sen tulet saamaan. Yksinkertaistettuna, jos mielessäsi kummittelee kauhistus kaikista niistä laskuista joita postisi kantaa, tulet niitä laskuja saamaan. Jos taas ajattelet saavasi jotain hyvää, sitä hyvää myös tulee.

Jossain määrin olen tuota ennemminkin ajatellut, tiedostanut sen että asiat joita ajattelee muuttuvat todeksi. Mutten ole aiemmin tiennyt kuinka TODELLA käyttää tuota hyödykseni, kuinka saada niitä asioita joita haluan. Nyt olen oikealla tiellä löytämään niitä työkaluja ja keinoja tuon hyödyntämiseen. Se mikä oli illan annista ehkä se kaikkein pysäyttävin oli (jälleen kerran) toteamus siitä kuinka pitää pysähtyä, tietää mitä haluaa ja keskittyä siihen mitä tekee.. Melkoisen vaikea ajatus kaltaiselleni pyryharakalle. Mutta voinhan vapaasti valita, haluanko jatkaa tätä elämää jota nyt elän, kitkutellen, saaden välillä tsägällä jotain hyviä juttuja ja edelleen valittaen kun asiat eivät mene kuten haluaisin. Tai sitten voin valita pysähtymisen, keskittymisen ja uuden suunnan valinnan..

ryhtiliike

Olen päättänyt vihdoin lopettaa haihattelun ja pistää palaset ojennukseen. Homman tekee vain pahuksen vaikeaksi se tosiasia etten haluaisi luopua mistään.. En tavarasta, en ihmissuhteista enkä ihmisistä.. Siksi olenkin päättänyt aloittaa ongelmista ja antaa kaiken muun seurata perässä sitten omalla painollaan.

Tällä hetkellä tuntuu siltä että pääni hajoaa ylikierroksilla käymiseen. Hysteriaa, väsymystä, masennusta. Mutta en anna periksi. Pääasia että joltain tuntuu, tuntukoon sitten hyvältä kuten eilen tai pahalta kuten perjantaina, kaikki tunteet on tervetulleita ja merkki siitä että ainakin hermoimpulssit toimii.. En halua eneää sitä pumpuliin pakattua tunnetta jolloin mikään ei kiinnosta, mikään ei innosta, toisaalta eipä mikään satutakaan.. (vaikka tiedän senkin että kohta taas huudan tuon pumpulivaiheen perään). Eräs viisas ihminen käski minun alkaa keskittyä tähän hetkeen, ja elää tässä ja nyt eikä haihatella sitku-elämää.. Ainakin teen kaikkeni päästäkseni tuohon. voi olla etten onnistu, mutta ainkain olen silloin ottanut jo aimo harppauksen oikeaan suuntaan.