Maata kutsuen

Nykyään tuntuu olevan todella hiljaiseloa blogin päivityksen rintamalla.. se ei silti tarkoita että minulla olisi elämää tämän ulkopuolella. Jälleen kerran joutuu puolustautumaan työkiireiden taakse. Osaltaan hiljaisuudessa lienee syynsä myös hiljentyneissä ystävissä, yksi toisensa perään he ovat luopuneet blogin kirjoittamisesta. Toisaalta hyvin ymmärrettävää, kun elämä menee hyvin ja työt painavat päälle ei asioita jaksa kirjoittaa kaiken kansan luettavaksi, ja toisaalta taas kun elämä tuntuu potkivan niin rankasti että siinäkin on jo tekemistä kun jaksaa elää sen päivän loppuun ja seuraavaan... Itse en ole päättänyt kokonaan hiljentyä. vaikka välillä voi olla hiljaista, ei täältä silti olla kadottu..

Juhannuskin oli ja meni. S:n loma alkoi juhannusta edeltävänä torstaina, joten pääsimme heti torstai-iltana ajelemaan mökille. Tuo oli mahtava kolmen päivän miniloma. pienellä porukalla, S:n systeri avokkineen ja me (S:n vanhemmat oli reissussa), joten neljä ihmistä ja kolme koiraa.. Rentoa tissuttelua, grillausta, saunomista ja uimista. Ei mitään paineita mistään aikatauluista, kaikkineen todella rentouttavaa ja mukavaa. Sääkin suosi meitä parhaan kaavaan mukaan, nyt on rusketusraidat kohdillaan...

Viikko vielä töitä, sitten parin viikon loma. Suunnitelmissa ei ole mitään sen kummoisempia, ehkä käynti retretissä, ehkä käynti jossain muualla, ja ennen kaikkea rentoa olemista ilman työmurheita.. :)

Palataan astialle taas kun on aiheellista kirjoitettavaa ja painavaa sanottavaa! Pitäkää huolta toisistanne ja nauttikaa suomen suvesta.