Näytetään tekstit, joissa on tunniste opastus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opastus. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, kesäkuuta 16, 2015

Lupa puuttua muiden asioihin!

Olen aina todennut että on helpompi auttaa muita ratkomaan ongelmansa kuin keksiä ratkaisu omiin pohdintoihin. Tätä asiaa on nyt saanut toteuttaa tämän kevään aikana suuremmalla siveltimellä kun tulin valituksi yhdeksi "parvelaiseksi" Ylen syksyn sarjaan: "Nyt tai ei koskaan!"

Voin sanoa ettei tämä ollut ihan helppo case. Kolme päivää kuljimme seuraten päähenkilöä, keskustellen hänen ja läheistensä kanssa ja muodostaen oman mielikuvamme ja käsityksemme käsillä olevasta ongelmasta. Välillä tuo ongelma oli "helppo", välillä se kirvoitti pintaan raskaitakin tunnekuohuja. Samalla kun kävin tunteita läpi, yritin muistaa sen että kyse ei sillä hetkellä ollut minun elämästäni, vaan tuon edessäni olevan ihmisen joka kaipasi apua ratkaisunsa tekoon.

Päivät olivat pitkiä. Välillä eteen tuli yllättäviä käänteitä. Silloin kun kamerat eivät käyneet, ei asiaa ollut suotavaa ruotia, joten ne hetket käytettiin enemmänkin siihen että tutustui parveen, toisiin ihmisiin. Ne hetket kun kamera ei käynyt olivat niitä hetkiä jolloin naurettiin vatsa kippurassa mitä hulvattomille komedioille joita silmiemme eteen piirtyi. Monipuolinen porukka sisälsi useita erilaisia ihmisiä. Erilaisia luonteita, elämänkokemuksia. Välillä kiisteltiin kiivaastikin, eivät asiat vaan ihmiset. Kun kyse ei ole vain katsantoeroista vaan toisen näkökulman olemassaolon kieltämisestä, silloin vääntö on ihmisissä. Noiden hetkien aikana tunsin syvää kiitollisuutta siitä, että elämäni on opettanut ettei minun näkemäni kanta ole se ainoa oikea, vaan jos en voi nähdä asiaa toisen kannalta, puuttuu minulta oleellista tietoa, jolloin on parempi kuunnella ja ottaa oppia.

Parveen ja päähenkilöihin kuului monia ihania ihmisiä. En voi kuin olla kiitollinen siitä että sain mahdollisuuden tutustua noihin mahtaviin tyyppeihin. Joukossa oli tosin myös niitä, jotka jäivät minulle etäisiksi, joiden nimeä en muista ja kasvotkin saattavat hukkua väkijoukkoon. Näidenkin ihmisten kohtaaminen antoi silti paljon. Heidän kanssaan en kokenut sitä "sielujen sympatiaa" jota myös ystävyydeksi kutsutaan. Silti jokainen heistä opetti minulle jotain.

Osaltaan täytyy kyllä myös myöntää, että jonkinlaisella pelonsekaisella innolla odotan sarjan alkamista. Ihan kaikki se mitä kameran edessä sanoin whiteroomissa ei ole sellaista jonka päätyminen televisioon on hyvä. Avasin itseäni ja menneisyyttäni ehkä enemmän kuin oli viisasta. Toisaalta, minusta on muovautunut tällainen juuri niiden kokemusten ja oppien kautta joiden läpi olen elämäni elänyt. Ja kun muistaa sen että asioissa ei ole niikään tärkeää se mitä on tapahtunut, kuin se miten olen tapahtuneet kokenut, niin ehkäpä asioiden avaamisella oli kuitenkin tarkoitus. Olihan se samalla jonkinlaista terapiaa itsellekin. Käydä läpi oman mielen möröt samalla kun pyrki etsimään päähenkilölle parhaan ratkaisun.

Maltetaan nyt sitten odotella syksyyn, ensimmäinen jakso pyörähtää televisioon 10.9. ja urani "tositeevee-tähtenä" starttaa. Se mitä itse henkilökohtaisesti eniten toivon, on se että katsojatkin löytävät ohjelmasta jotakin omaan elämäänsä noukittavia ajatuksia ja ohjeita. Me olemme työmme sarjan suhteen tehneet ja löytäneet päähenkilöille ratkaisut, mutta jos sarja auttaa vielä jotakuta ratkaisemaan elämänsä vaikeita kysymyksiä, olemme päässeet pidemmälle kuin uskalsi mukaan hypätessä edes toivoa.

Tiedän jo tässä vaiheessa että somessa tulee aiheen ympärillä pyörimään paljon actionia, niin nyt kesällä, kuin varsinkin sitten syksyllä. Joten seuraa ajan hermolla ohjelman FB-sivulla.

maanantaina, joulukuuta 19, 2011

Herpes

Olen yksi niistä lukemattomista jotka kärsivät tästä riivaajasta aika ajoin.. Löysin mielenkiintoisen blogikoosteen noidankattilasta ja havaittuani että tuo sivusto on mahdollisesti poistumassa copy pastasin tiedon tänne. Joten tämä teksti on rehellisesti varastettua ettei se katoa bittiavaruuteen.

Herpes tulee ja tarttuu, oletko valmis?

Herpes (rokahtuma)

Sana tule kreikasta herpein, ryömiä. Herpes oli tunnettu jo muinaisen Babylonian ja Assyrian lääketieteessä.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä sen sijaan on herpeksen kokoinen aukko. Herpes ei parane koskaan, kun se on kerran saanut! Se ei ole harmiton pikku tauti, kuten ihmisille halutaan uskotella. Kaikilla ihmisillä ei ole herpestartuntaa ja kaikki ne, joilla ei ole, eivät tosiaankaan sitä haluaisi saada. Älä koskaan riskeeraa toisen ihmisen terveyttä, varsinkaan kun työskentelet hoitoalalla!

Herpes genitalis (sukuelinherpes, sukuelinrokahtuma) on krooninen infektio, jonka aiheuttaa 2-tyypin herpes simplex virus (HSV-2) 80 % tapauksista, 20 % tapauksista on herpes simplex 1- tyypin aiheuttamia (HSV-1). Se tarttuu yleensä seksuaalisessa kontaktissa, kehon eritteiden (sylki, siemenneste, veri) tai haavaumien kautta. Tauti voi tarttua myös sormista, kosteista pyyhkeistä, pesulapuista, sauna lauteista, yleisistä pesutiloista. Se aiheuttaa kivuliaita rakkuloita iholle ja limakalvoille sekä miehillä että naisilla.

Oireet ilmestyvät 2-20 päivää tartunnasta. Ensimmäinen tartunta voi olla myös oireeton tai hyvin vakavaoireinen. Miehillä se saattaa aiheuttaa penikseen ja/tai kivespussiin haavaumia. Pieni ryhmä rakkuloita, joita ympäröi punoittava alue saattaa sijaita esinahassa, sen alla tai peräaukon ympäristössä. Rakkulat puhkeavat pinnallisiksi haavoiksi, jotka häviävät 5-7 päivässä tai sitten niihin voi tulla muita infektioita. (esim. muut sukupuolitaudit) Rakkulat ovat kivuliaita ja niihin voi liittyä polttavaa tunnetta, virtsausvaikeuksia, kuumetta, päänsärkyä, lihassärkyä, huonovointisuutta ja lymfasolmukkeiden turpoamista nivusissa. Selkä- ja vatsakivut liittyvät usein ensitartuntaan. Naisilla oireet voivat olla samanlaisia. Yhdyntä voi olla myös kivuliasta, samoin kävely. Naisilla rakkulat ilmestyvät usein ryppäinä kohdunkaulaan, emättimeen tai välilihaan. Sekä miehillä että naisilla rakkuloita voi olla myös muilla ihoalueilla kuten pakaroissa, nivusissa, reisissä tai pohkeissa. Emättimen rakkulat voivat olla limaisia harmaita haavaumia. Vaikka rakkulat ovat jo kadonneet, viruseritys jatkuu silti 2 viikon ajan. Mikäli rakkulat uusivat aina samaan kohtaan, iho saattaa surkastua ja myös arpimuodostus voi jäädä pysyväksi. Miehillä saattaa tulla myös virtsarakon kuroumia ja naisilla kohoaa riski kohdunkaulan syöpään ja kohdunkaulan epämuodostumiin. Myös naisilla virus voi levitä virtsarakkoon. Virus jää pesimään sensorisiin ja/tai autonomisiin ganglioihin ja vielä toistaiseksi länsimaisen lääketieteen lääkärit eivät tiedä millä se sieltä saa häädettyä.

Tauti todetaan laboratoriotesteillä, viljely- tai antigeeniosoitusmenetelmillä. Viljelynäyte on saatava laboratorioon 24 tunnin kuluessa. Vasta-ainetutkimuksella voidaan todeta HSV-1 ja HSV-2-vasta-ainepositiivisuus, mutta ei tartunnan sijaintipaikkaa. PCR-tekniikkaa käytetään tutkittaessa sikiön herpestilannetta. 25-40% suomalaisista kantaa HSV- 2:ta, pienelle osalla heistä tauti aiheuttaa oireita. Jos mies sairastaa herpestä, hän hyvin todennäköisesti (75% todennäköisyydellä) tartuttaa sen sukupuolikumppaniinsa. HSV-1 kantajia on yli 90% suomalaisista. Molempien virustyyppien kantajien määrä on noussut 70-luvulta lähtien 10-30 % vuosivauhtia Suomessa. Tarttiskos asialle tehdä jotain, ennenkuin lukema on 100%? Ja mitäs sitten aiotte tehdä?

Kun taudin kerran saa se on pysyvä ja se tarttuu kaikissa vaiheissa, myös silloin kun iholla ei näy rakkuloita. Taudilla on tapana uusia aika ajoin, toisilla hyvin tiheään (lähes viikoittain) ja toisilla harvemmin (muutaman kerran elämässä). Miehillä tauti uusii todennäköisemmin kuin naisilla. Kondomin käyttö on aina suotavaa ja seksistä on syytä pidättäytyä täysin silloin kun tauti on rakkulavaiheessa. Sillä kondomi ei välttämättä riitä suojaamaan, koska se ei peitä kaikkia vaarassa olevia kehonosia ja saattaa puhjeta. Suuseksistä on myös syytä luopua. Vältä kaikkea limakalvokosketusta ja kehon eritteiden koskettelua. Vältä sisähuuli- ja kielisuudelmia, kielen ja silmien koskettelua, sekä kaikkea koskettelua mikä voi levittää virusta käsien kautta.

Jos jommallakummalla tai molemmilla puolisoilla on sukuelinherpes, vaikkakin ei-aktiivisessa vaiheessa, kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kuin harkitaan lapsen hankkimista.

Synnytysikäisten naisten, joilla on genitaaliherpes on kerrottava taudista mikäli he tulevat raskaiksi. Jos se saadaan raskauden aikana, HSV-2 saattaa siirtyä istukan kautta sikiöön ja vastasyntyneeseen suorasta kontaktista infektoituneeseen kudokseen. Äidin raskaudenaikainen tartuntariski sikiöön on 50 %. Raskauden aikainen tartunta voi johtaa sikiön abortoitumiseen (keskenmeno), ennenaikaiseen synnytykseen, kohdun kasvun hidastumiseen, aivokalvontulehdukseen, aivokuumeeseen ja sikiön pään kehityshäiriöihin. Silmän alueen herpesvirusinfektiot saattavat johtaa sokeuteen. Raskaana olevalle naiselle, jolla on herpesvirus, tehdään yleensä keisarinleikkaus ja alateitse synnytystä ei suositella edellä luetelluista syistä johtuen lainkaan. Rakkuloiden peittäminen synnytyskanavassa ei ole riittävää suojelua syntyvälle lapselle!

Jokaisen herpes-viruksen kantajan on erittäin tärkeää tietää taudin luonnollinen kulku ja tarttuvuus, jotta hän pystyy vähentämään taudin tartuntariskin mahdollisimman pieneksi. Kun kaikki yhdyntämuodot, masturbointi ja suuseksi ovat vältettäviä asioita, on aika miettiä, mikä elämässä on tärkeämpää kuin seksi. Herpestartunnan saaneiden naisten on syytä käydä vuosittain kohdunkaulan irtosolututkimuksessa, jotta kohdunkaulan syövän hoito päästään aloittamaan ajoissa.

Asikloviriini suun kautta otettuna saa oireet osittain kuriin ja lyhentää herpes-jaksoja. Tämä lääke auttaa paranemisessa, mutta ei estä uusiutumista. Muut antiviraalit, kuten valasikloviriini, pensikloviriini ja framsikloviriini voivat hillitä reaktiota ja rakkuloiden laajuutta sekä kestoa. Nekään eivät paranna tautia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa lääkityksen aloittaa sen lyhemmäksi jää sairausjakso, samoin kuin tartutusaika toisiin ihmisiin. Älä koskaan puristele herpes-rakkuloita.

Tämä herpestyyppi on yleisin sukupuolitauti 15-30 –vuotiaiden miesten keskuudessa. Naisilla tauti on toiseksi yleisin sukupuolitauti. Tartunnan saaneiden naisten määrä on myös kasvussa, samoin sikiöaikaisten tartuntojen määrä. Valitettavasti tämä tauti ei kuulu ilmoitettaviin tartuntatauteihin. Tarttiskos asialle tehdä jotain? Kerro aina kumppanille jos sinulla on tai on joskus ollut herpestartunta. Hän tekee päätöksen haluaako olla kanssasi vai ei.

Noin 3-12 päivää rakkuloiden ilmestymisen jälkeen, herpesvirus saattaa aiheuttaa komplikaatioita. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia. Aivokalvo (meninges) saattaa tulehtua, aiheuttaen oksentelua, päänsärkyä ja niskan jäykkyyttä. Selkäydin saattaa tulehtua, aiheuttaen jalkojen heikotusta. Lantion alueen hermot saattavat saada tartunnan, aiheuttaen kipua, ummetusta, virtsauskyvyttömyyttä ja miehillä impotenssia. Vaikkakin harvinaista, virus voi siitä huolimatta levitä verenkierron välityksellä ihoon, niveliin, maksaan tai keuhkoihin – erityisesti vastasyntyneillä ja henkilöillä, joilla on heikentynyt immuunipuolustus.

Riskitekijöitä ovat suojaamaton seksi ja suuri partnereiden lukumäärä, sekä terveydenhuoltohenkilökunnan nihkeys kertoa millaisesta taudista on oikeasti kysymys. Onko tarkoitus tartuttaa kaikki? Miksi?

Herpes gestationis (raskausrokahtuma)

Yleinen kutiseva rakkulainen ihottuma, joka ilmestyy raskauden toisella tai kolmannella puoliskolla tai synnytyksen jälkeen ja katoaa useita viikkoa synnytyksen jälkeen. Rakkuloiden on arveltu liittyvän ennenaikaiseen synnytykseen ja kohonneeseen sikiökuolleisuuteen. Niitä voi ilmetä, vaikka raskaus olisi onnistunut. Tällä taudilla ei ole mitään tekemistä herpes-viruksen kanssa. Taudin aiheuttavat epänormaalit vasta-aineet, jotka reagoivat kehon omiin kudoksiin.

Oireena on pieniä nesteen täyttämiä rakkuloita ja suurempia epäsäännöllisen muotoisia nesteen täyttämiä rakkoja. Tauti alkaa usein vatsan alueen iholta ja leviää sitten muualle. Joskus ihottuma muodostaa ympyrän, jossa rakkulat ovat ulkoreunalla. Yleensä se pahenee synnytyksen jälkeen ja katoaa muutaman viikon tai kuukauden jälkeen. Tauti uusii yleensä seuraavan raskauden aikana tai kun aloitetaan ehkäisypillereiden käyttö. Syntyneellä lapsella saattaa olla samanlaiset rakkulat iholla, yleensä ne katoavat muutaman viikon kuluessa ilman hoitoa.

Diagnoosi tehdään ihomuutoksista ja niissä läsnä olevista vasta-aineista.

Kutinaan käytetään kortikosteroideja.

Herpes menstrualis (kuukautisrokahtuma)

Herpes simplexin muoto, joka puhkeaa kuukautisten aikana. Sen laukaisee hormonitasapainon vaihtelut.

Herpes simplex (ihorokahtuma)

Infektio, jonka aiheuttaa herpes simplex virus (HSV). Se vaikuttaa iholla ja hermostossa ja aiheuttaa pieniä läpinäkyviä ärsyttäviä ja joskus kivuliaita nesteen täyttämiä rakkuloita iholle ja limakalvoille. Herpes simplex virus jaetaan kahteen tyyppiin: HSV-1 (oraali herpes, herpes labialis, yskänrokko, huulirokahtuma) infektio ilmenee kasvojen alueella, erityisesti suun ja nenän ympärillä, mutta tavataan myös muualla iholla ja silmissä. HSV-2 (herpes genitalis) infektio rajoittuu yleensä sukupuolielinten alueelle, mutta voi esiintyä myös suun alueella 10-15%:ssa tapauksista.

HSV-1 infektion oireita ovat polttava, kihelmöivä tai kutiava tuntemus huulten reunoissa tai nenässä 1-2 viikon kuluttua kontaktista sairastuneeseen henkilöön. Yleensä ensitartunta saadaan lapsuudessa, harvoin yli 20-vuotiaana. Tartunta tapahtuu suun eritteiden välityksellä. Useita tunteja myöhemmin nousee pieniä punaisia rakkuloita ärtyneelle alueelle; myöhemmin pieniä nesterakkuloita tai harvemmin rakkoja, joissa nestettä. Useat pienet rakkulat voivat yhdistyä isommiksi rakoiksi ja muodostaa haavaumia. Rakkulat kutisevat ja saattavat olla kivuliaita. Muihin oireisiin kuuluu lievä kuume ja kaulan imusolmukkeiden suureneminen. Viikon kuluttua ensioireista, ilmestyy ohut keltainen rupi. Kosteilla ihoalueilla tai vaikeimmissa tapauksissa rupien muodostus saattaa kestää kauemminkin. HSV-2 infektiot nuoruudessa liitetään lisääntyneeseen kohdunkaulansyövän riskiin aikuisena.

Diagnoosin teko tuntuu joskus olevan lääkäreille erityisen hankalaa ja tauti sekoitetaan allergisiin reaktioihin. Laboratoriotutkimuksissa löytyy yleensä herpesvirus. Diagnoosin tekoa helpottaa uusi tekniikka nimeltä polymeraasin ketjureaktio, jota käytetään herpes simplex-viruksen DNA:n tunnistamisen kehon kudoksesta tai nesteestä

Hoito on oireenmukaista. Ihoalueet pestään kevyesti saippualla ja vedellä, jotta vältettäisiin muiden infektioiden riski. Iho pidetään kuivana. Suuvedellä purskutellaan suunsisäisiä rakkuloita. Paikallisesti käytetään asikloviriini (Zovirax) tai pensikloviriini (Fenistil) -voidetta. Voiteen käyttö on aloitettava heti ensimerkeistä lähtien. Mikäli muita infektioita on, lisänä käytetään antibioottivoidetta. Suun kautta voidaan nauttia asikloviriiniä tai valasikloviriiniä. Tautiin ei ole parannuskeinoa. Asikloviriiniresistentit kannat ovat yleistymässä sekä pitkäaikainen käyttö kehittää virusten sietokykyä lääkkeelle. Olisikos hyvä hetki alkaa kertoa tilanteen vakavuudesta?

Kaikki herpesvirukset ovat erittäin tarttuvia. Henkilöiden, jotka joutuvat tekemisiin herpekseen sairastuneiden kanssa on pestävä kätensä tai jos hoitavat heitä, käytettävä ehdottomasti suojakäsineitä. Älä suutele henkilöä, jolla on herpesvirus. Ole erityisen varovainen lasten kanssa. Älä koskaan lainaa huulipunaasi tai huulirasvaasi toiselle tai toisilta. Älä koskaan kokeile huulipunaa kaupan testeristä huuliisi. Samoista mukeista ei saa juoda! Älä lainaa pyyhettäsi toiselle tai toisilta. Älä lainaa toisten hammasharjoja, äläkä lainaa omaasi muille, sama koskee hammastahnaa. Älä käytä samaa tyynyliinaa kuin muut perheenjäsenet. Älä jaa mitään intiimiä esinettäsi muiden kanssa. Herpesvirus pystyy elämään ihmisen ulkopuolella useita tunteja. Älä koskettele rakkulpota. Pese käsiäsi usein jos olet viruksen kantaja. Vältä silmien koskettelua. Piilolinssien käyttäjät muistakaa pestä kädet huolellisesti ennen kuin koskette linsseihin. Linssejä ei saa missään tapauksessa kostuttaa syljellä. Virus tarttuu myös suuseksissä. Jos kumppanisi ei kerro, kysy häneltä onko hänellä herpestartunta nyt tai ollut joskus. Kerro jos sinulla itselläsi on.

Kun virus on kerran saatu elimistöön, se pysyy latentissa tilassa hermojärjestelmän kudoksissa ja saattaa oikean ärsykkeen saadessaan taas aktivoitua. Tälläisiä ärsykkeitä ovat kuumetaudit, fyysinen tai psyykkinen stressi (lisääntynyt elimistön kortisoli-pitoisuus), auringonvalolle altistuminen, kylmyys, tietyt ruuat, puutteellinen ravitsemus, kylmyys, suun vammat, selkäydinvammat, veren rautapitoisuuden lasku (varsinkin naisilla), hammashoito, alkoholi, kahvi, tupakka tai lääkkeet. Usein kuitenkin laukaiseva ärsyke jää hämärän peittoon.

Heikentynyt immuunivaste (HIV, verensiirtopotilaat, solunsalpaajahoidossa olevat, syöpäpotilaat, luuydinsiirtopotilaat) lisää herpesviruksen uusiutumistiheyttä ja oireiden kestoa sekä voi tehdä taudista tappavan.

Aurinkosuoja-aineiden käyttö, sekä herkistävien tekijöiden poistaminen auttavat pitämään virusta latentissa tilassa.

Herpeksen lisätauteihin kuuluvat aivokuume (encephalitis), silmän herpesinfektio (herpes simplex keratitis, ocular herpes), ien-suutulehdus (gingivostomatitis), häpyemätintulehdus (vulvovaginitis).

AIDSia sairastavilla on riski saada lisätautina ruokatorven tulehdus (esophagitis), paksusuolentulehdus (colitis), keuhkonkuume (pneumonia) ja hermostollisia syndroomia.

Atooppista ekseemaa sairastavilla herpex simplex-virustartunta voi johtaa vakavaan ihosairauteen nimeltä eczema herpeticum (eruptio varicelliformis Kaposi). Herpesvirus leviää kuivassa atooppisessa ihossa nopeasti jo muutamassa tunnissa. Tautiin liittyy korkea kuume. Sairaalahoito.

Sairaalatyöntekijöillä on riski saada herpestartunta sormeensa ihohaavan välityksellä. Turvonnut, kipeä, punainen sormenpää on herpeksen aiheuttama sormiajos.

Vastasyntyneen herpesinfektio

Herpes simplex on erittäin vakava virusinfektio vauvalle, koska se vaikuttaa moniin tärkeisiin elimiin kuten aivoihin, maksaan ja keuhkoihin aiheuttaen pysyvän vamman tai kuoleman. Vauva voi saada infektion ennen tai jälkeen syntymänsä. Monet äidit eivät tiedä sairastavansa herpestä, koska heillä ei ole ollut oireita raskausaikana tai synnytyksen hetkellä.

Oireet tulevat ilmi yleensä vauvan elämän ensimmäisellä tai toisella viikolla, mutta voivat tulla esiin vasta neljännellä viikolla. Sairaus voi alkaa ihottumalla, jossa on pieniä nesteen täyttämiä rakkuloita, kuitenkin lähes puolella sairastuneista näitä ei ole. Jos hoitoa ei aloita vielä vakavampia oireita seuraa 7-10 päivän sisällä. Muihin oireisiin lukeutuu vaihteleva kuume, uneliaisuus tai kouristukset, huono lihasjänteys, hengitysvaikeudet, maksatulehdus tai verisuonten tukkeutuminen.

Taitava lääkäri tekee diagnoosi rakkuloiden perusteella, mutta koska niitä ei aina ole ja muut oireet eivät ole niin selkeitä on hyvä varmentaa diagnoosi laboratoriossa. Virus voidaan myös löytää virtsasta, silmäluomien pinnan eritteestä tai sieraimista, verinäytteestä tai aivo-selkäydinnesteestä otetusta näytteestä.

Ilman hoito 85 % vastasyntyneistä kuolee. Hoitoon päästyäänkin 30 % saa aivo- ja hermovaurioita, jotka eivät näy kun vasta 2-3 –vuotiaana. Jälkiseurauksena voi jäädä aivovammoja, kehityshäiriöitä ja muuta vammaisuutta.

Antiviraalien lääkkeiden kuten asikloviriinin antaminen suonensisäisesti vähentää kuolleisuutta 50 %:lla. Virus jää elimistöön loppuiäksi.

Vastasyntyneiden HSV-infektioista 60-70 % on HSV-2 –tyyppiä.

Herpes simplex encephalitis (aivokuume)

Mikäli virus pääsee verenkiertoon, seuraa kuolioita aiheuttava aivojen tulehdus, jonka aiheuttaja on herpes simplex virus (HSV-1). Se on yleinen aivokuumeen muoto ja muistuttaa muita virusten aiheuttamia aivokuumeita.

Toistuvat kouristuskohtaukset kuuluvat taudinkuvaan aikaisessa vaiheessa, kuten myös vakavat vertavuotavat kuoliot. Tartunnan saaneet aivoalueet käsittävät yleensä otsalohkon silmäalueet ja ohimolohkon alemmat keskialueet. Itämisaika on useita päiviä ja oireisiin kuuluu kuume, päänsärky, kouristukset, pahoinvointi, oksentelu, persoonallisuuden muutokset, niskajäykkyys, jänneheijastemuutokset, horros ja usein kooma. Kaikenikäiset ihmiset voivat sairastua, mutta pienet lapset ovat suurimmassa vaaravyöhykkeessä. Kuolleisuusluvut vaihtelevat, mutta myös hyvin pahasti sairaat voivat toipua täydellisesti. Yleensä koomavaiheesta ei parannuta ja alle 1-vuotiailla tila on hengenvaarallinen. 70% toipuu täysin, 20% jää lieviä vammoja ja 10% menehtyy. Pysyvät psyykkiset häiriöt, epileptiset kohtaukset ja monet muut oireet ovat tavallisia henkiin jääneillä.

Tauti todetaan aivojen tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella, määrittelemällä vasta-aineet selkäydinnesteestä tai PCR-reaktiolla (Viruksen perintöaineksen osoitus geeniteknologian keinoin).

Hoitona asikloviriini.

Gingivostomatitis (ien-suutulehdus)

Aiheuttaja on herpes simplex-virus. Yleisoireita ovat kuume, pahoinvointi ja päänsärky. Myös kaulan imusolmukkeet saattavat turvota. Herpesrakkuloita on poskien limakalvoilla, huulessa ja kielessä. Rakkulat puhkeavat nopeasti ja jättävät jälkeensä haavauman. Ikenet punoittavat, turpoavat ja vuotavat verta. Suu on erittäin kipeä. Kuume alkaa laskea neljännen päivän jälkeen ja rakkulat hieman myöhemmin. Tavataan usein lapsilla ensitartunnan yhteydessä, on hyvin yleinen myös aikuisilla. Usein tartunta on lievä ja menee ohi oireetta. Joskus vanhemmat sekoittavat tartunnan hampaiden puhkeamiseen tai muuhun sairauteen.

Tyypillisimmin lapsi saa tartunnan aikuiselta, jolla on yskänrokko. Virus jää lapsen elimistöön pysyvästi ja aiheuttaa aina silloin tällöin oireita, yleensä yskänrokon.

Tämäkin tila voi olla hengenvaarallinen henkilöille, joiden immuunipuolustus on heikko.

Hoitona on oireiden lievittäminen tai vaikeissa tapauksissa asikloviriini.

Silmän herpesinfektio (herpes simplex keratitis, herpes simplex keratoconjunctivitis, ocular herpes)

Se aiheuttaa haavaumia silmän sarveiskalvolle. Se saattaa alkuvaiheessa muistuttaa mietoa bakteeri-infektiota, koska silmä on hieman aristava, vesistävä, punainen ja valoherkkä. Sarveiskalvon turpoaminen tekee näöstä sumean. Tämä infektio ei kuitenkaan parane antibiooteilla, vaan tila pahenee. Useimmiten infektio aiheuttaa vain pieniä muutoksia sarveiskalvoon ja menee ohi ilman hoitoa. Harvoin virus tunkeutuu sarveiskalvoon tuhoten sen pinnan. Infektio saattaa uusia tuhoten sarveiskalvoa lisää. Toistuva taudinkuva johtaa haavautumiin, pysyviin arpiin ja silmän tuntoherkkyyden katoamiseen. Virus voi aiheuttaa myös verisuonituksen lisääntymistä, näön heikkenemistä tai sokeuden.

Hoidoksi lääkäri määrää yleensä paikallisesti käytettävän silmävoiteen tai –liuoksen. Kuitenkaan ne eivät yleensä tepsi. Yleensä tarvitaan myös viruslääkitys suun kautta. Vaikeimmissa tapauksissa silmän sarveiskalvoa joudutaan poistamaan.

Häpyemätintulehdus (vulvovaginitis)

Herpes simplex-virus on yleisin syy sukupuolielinten haavaumiin.

Henkinen tuki on erittäin tärkeää, kun henkilö saa kuulla sairastuneensa herpes-virukseen ja tietää olevansa lopun elämänsä viruksen kantaja. Kun HSV-1 jää elimistöön se suosii kasvohermoja ja esiintyy siksi kasvojen alueella. Kun taas HSV-2 suosii lantionalueen hermoja. Siitä huolimatta kumpikin virus voi esiintyä myös toistensa ”alueilla”. Molemmat virukset voivat olla elimistössä yhtä aikaa. Suuseksin yleistyminen on lisännyt virusten leviämistä toistensa alueilla räjähdysmäisesti. Ensitartunta saadaan yleensä oireettomaksi itsensä tuntevalta henkilöltä.

Herpes-virustilanne maailmalla. Costa Ricassa ja Brasiliassa lähes jokaisella on herpes, Ruotsi on tilastossa kolmantena. Joka päivä satoja ruotsalaisia saa tartunnan. Heistä suurin osa ei tiedä olevansa tartunnan kantaja. Yhdysvalloissa 30-100%:lla väestöstä on HSV-1, esiintyvyys on suurin alemmissa sosiaaliryhmissä. Brittein saarilla herpes on naisten yleisin sukupuolitauti. Kaikkein vähiten virusta on Italiassa noin 5%.

Epäillään että virustaudit ovat syynä krooniseen väsymysoireyhtymään.

Muita herpesryhmän viruksia ovat: Epstein-Barrin virus (EB-virus), joka aiheuttaa korkeakuumeista mononukleoosia (rauhaskuume, pusutauti, suutelutauti). Se aiheuttaa myös kroonista väsymysoireyhtymää, Burkittin lymfoomaa (kasvainmuoto) ja nielusyöpää (epifarynksin syöpä). Sytomegalovirus (CMV), aiheuttaa harvoin oireita ensi-infektiossa. Kuumeilu, maksaoireet ja ohimenevä keltaisuus, sekä imurauhasten suureneminen ovat mahdollisia. Kun virus aktivoituu uudelleen se aiheuttaa vakavia infektioita kuten silmätulehdus (korioretiniitti), ruokatorven tulehdus (esofagiitti), keuhkokuume. Se aiheuttaa myös mononukleoosia. Sytomegalovirus voi tarttua äidistä sikiöön 10-20 % todennäköisyydellä. Herpesvirus 6 aiheuttaa lapsilla kolmipäiväkuumetta (Roseola infantum) ja vauvarokon (Exanthema subitum). Herpesvirus 7 saattaa aiheuttaa tauteja, joita tähän asti on pidetty autoimmuunitauteina. Herpesvirus 8 aiheuttaa kroonista väsymysoireyhtymää, luusyöpää ja Kaposin sarkoomaa AIDSiin sairastuneilla. Vesirokkovirus (Varicella zoster, VZV) aiheuttaa vyöruusun (herpes zoster), jolla on samantapaisia oireita kuin herpes simplex-viruksilla. Kaikilla näillä viruksilla on nukleiinihappona DNA. Niille on myös tunnusomaista että ne siirtyvät ensi-infektion jälkeen latenttiin (piilo-) muotoon. Viruksen nukleiinihappo varastoituu ihmissoluun proviruksena. Herpes simplex-virukset ja vesirokkovirus asettuu selkäytimen hermojuuren hermosoluihin, muut herpesvirukset asettuvat valkosoluihin. Kun olosuhteet tulevat virukselle suotuisiksi ne aktivoituvat ja aiheuttavat tulehduksen.

Muita herpeksen oireiden lievittämiseen kokeiltuja aineita ovat:

valkosipulikapselit

aspiriini 150 mg/päivä*

A-vitamiini 25 000 k.y/päivä kolmen päivän ajan, sitten 20 000 k.y päivässä 4 päivän ajan B-ryhmän vitamiinit 50 mg /päivä kahdesti päivässä kuukauden ajan

E-vitamiini 400 k.y./päivä infektion keston ajan ja kaksi viikkoa sen jälkeen

C-vitamiini 1-2 g/päivä 3 päivän ajan, sitten 500-1000 mg/päivä 4 päivän ajan, sitten 500 mg kerran tai kahdesti päivässä viikon ajan

sinkki*

bioflavoinoifit

kalsium 500 mg päivä kahdesti kuukauden ajan

magnesium 250 mg päivä kahdesti kuukauden ajan

seleeni 200 mikrogrammaa kahdesti päivässä kahden viikon ajan

L-lysiini* pitkäaikaisesti käytettynä.

MSM (metyylisulfonylimetaani) alun perin nivelkipujen hoitoon käytetty, mutta 500 mg kapseli kolmesti päivässä helpottaa myös herpes kipua.

Proteolyyttiset entsyymit (Wobenzym), joiden teho pitäisi olla asikloviriinin luokkaa ilman haittavaikutuksia.

Kateenkorva (Thymus), nautaeläimen kateenkorvauutte vähentää herpeksen uusiutumista ja voimakkuutta henkilöillä, joilla immuunipuolustus on heikko. Se lisää luonnollisten tappajasolujen aktiivisuutta ja interferonin tuotantoa.

Koska pysyvää parannusta ei lääketieteen piiristä löydy, voi ihan hyvin kokeilla vaikka seuraavia luontaishoitoja:

Akupunktio ja kiinalainen lääketiede

Syyt: Ulkoinen Tuuli-Kuuma tai Kostea-Kuuma maksassa ja sappirakossa, Yinin vajavuus sisäisen kuumuuden kanssa.

Hoito: Tuulen hajottaminen, Kuumuuden ja myrkyllisen aineksen poisto, tai Kosteuden poisto tai/ja Yinin ravitseminen.

Muinoin kiinalaisessa lääketieteessä on parannettu herpesviruksen aiheuttamia rakkuloita sitomalla sormet sitruunan sisään yöksi.

Kiinalainen ruokavaliohoito herpekseen. Toimiakseen sitä täytyy noudattaa vähintään 6 kuukautta. Hoitoon kuuluu keitos seuraavien kasvien juurista sarsaparilla (Smilax officinalis), voikukka (Taraxacum officinalis) ja katkerokasvi (Gentian officinalis). Kaikkia saman verran. Jos ulosteesta tulee löysää, käytetään vain sarsaparillaa. Infektion aikana voi kylpeä vahvassa mustassa teessä tunnin ajan. Hoidon aikana vältetään tupakkaa ja kahvia ja muita nautintoaineita, kaikkia makeutusaineita (steviaa eli sokerilehteä voi käyttää), kaikkia hedelmiä (myös tomaatteja), kaikkia pähkinöitä (erityisesti maapähkinöitä), ja öljypitoisia siemeniä, paitsi pellavansiemeniä ja sen kylmäpuristettua öljyä. Vältä myös seesamiöljyä, pieniä määriä oliiviöljyä voi käyttää. Spirulina-levää vältetään, mutta klorellaa voi syödä.

Kun kuusi kuukautta on kulunut ja jos herpesrakkulat eivät ole palanneet ainakaan 6 viikkoon, ruokavaliota voidaan laajentaa ottamalla mukaan hedelmiä, vuohenmaitotuotteita ja pieniä määriä muita eläinkunnan tuotteita.

Aromaterapia

Eukalyptus-, timjami-, ravensara-, santeli-, sininen sypressi-, oregano-, rosmariini-, mirha-, sitruuna-, bergamotti-, laventeli ja/tai geraniumöljyt laimennettuina pohjaöljyyn tai voiteeseen. 3 tippaa yhtä tai useampaa öljyä 1 tippa kutakin esim. avokadoöljyyn. Penslataan pumpulipuikolla hoitoalue.

Teepuuöljy* ilman laimennusta suoraan rakkulalle tai mieluummin ennen kuin edes rakkula nousee.

Sitruunamelissan* eteerinen öljy HSV-1 ja HSV-2 aiheuttamaan herpekseen.

Iisopin eteerisen öljyn on todettu tehoavan herpes simplex-virukseen.

Seuraavia yhdistelmiä pidetään hyvinä: sitruuna ja geranium tai eukalyptus ja bergamotti tai ruusuöljy ja sitruunamelissa.

Eteerisiä öljyjä käytetään ulkoisesti ja vain tipoittain.

Ayurveda

Vata: rakkulat ovat kuivia, kovia ja kipeitä. Kivua voi lievittää bergamotti, trifolia, teepuu, sitruuna, niaouli, kamomilla ja geranium öljyillä.

Pitta: rakkulat ovat kuumia, punaisia ja turvonneita. Kivua voi lievittää laventeli, neem, sininen kamomilla, Cistus canadensis, teepuu, siankärsämö ja ruusupuu.

Kapha: rakkuloiden erite on lähes valkoista ja ne eivät ole erityisen punaisia tai kipeitä. Apua antaa kajeputti, teepuu, salvia, eukalpytus, sitruuna ja niaouli.

Yleisimmin herpesrakkulat ovat pitta-tyyppiä. Hoitona voidaan käyttää tikta ghrita (katkera ghee) suoraan herpesalueelle. Aloe vera geeli on myös tehokasta. Myös voidaan käyttää ¼ tl kama dudhaa sekoitettua 1 tl kermaa. Levitetään hoidettavalle alueelle aamuin illoin. Sisäisesti 3 osaa neemiä, 1/8 osa kama dudhaa, 3 osaa maha sudarshania. Ota ½ tl seosta kolme kertaa päivässä, yhdessä 1 tl tikta ghritan kanssa jos sinulla on sitä, tai veden kera. Yöksi ota ½ tl triphalaa lämpimässä vedessä. Tämä rauhoittaa pittaa ja helpottaa herpestä.

Mehiläisvaha sopii kaikille tyypeille.

Homeopatia

Arsenicum Album henkilöille, joille herpes aiheuttaa polttavaa tunnetta, ja jotka aktivoituvat lämpimästä ja lämpimistä juomista. Levottomille henkilöille.

Hepar Sulphuris, kivuliaille ja herkille suun haavaumille, jotka aktivoituvat kymistä juomista ja kylmästä. Paleleville ja ärtyneille henkilöille.

Mercurius Solubilis tai Vivus kun ikenet vuotavat, kielellä on paksu kate, syljeneritys on voimakasta ja kuolaus sekä pahanhajuinen hengitys liittyvät herpekseen. Rakkuloita polttelee ja ne ovat pahimmillaan yöllä.

Natrum Muriaticum on erityisesti herpekseen, joka aktivoituu auringossa, kuumeesta tai emotionaalisesta stressistä. Rakkulat ovat lähellä huulia. Suupielet voivat olla rikki. Halu syödä suolaista ruokaa. Tätä hoitoa käytetään myös krooniseen genitaaliherpekseen. Henkilö on masennukseen taipuvainen ja välttelee aurinkoa.

Rhus Toxicodendron auttaa kipeisiin, turvonneisiin ja kutiaviin rakkuloihin, jotka polttelevat ja rikkoutuvat helposti. Henkilö on rauhaton. Kylmä ja kostea pahentaa oireita.

Sulphur sopii punoittaviin, tulehtuneisiin, kutiaviin ja poltteleviin herpesrakkoihin. Oireet helpottuvat kylmästä tai jääkylmistä juomista. Henkilöt, jotka tarvitsevat tätä parannuskeinoa ovat hyvin lämpimiä, ja heillä on kova halua juoda kylmiä juomia.

Käy pätevän homeopaatin vastaanotolla, jotta saat oikean annostuksen.

Ravitsemusterapia

Kokojyväruokavalio, jossa ei ole puhdistettuja viljatuotteita eikä sokeria lisänä hedelmiä, vihanneksia, maitoa ja jogurttia, jossa acidofilus-bakteereja* ja/tai Bifidobacterium bifidum.

Ruokavalio, jossa on runsaasti tuoretta kalaa, kanaa, kalkkunaa, juustoa, limanpapuja, kananmunaa, maalaisjuustoa, pavunituja (mungpavut, soijapavut), naudanlihaa, lammasta, sikaa, parsakaalia, perunoita ja katkarapuja.

Vältä ruokavaliossasi argiinia sisältäviä ruoka-aineita silloin kun herpesinfektio on alkamassa. Muutoin niiden käyttöä ei tarvitse välttää. Kuten pähkinöitä (hassel-, para-, maa-, saksan-, pistaasi-, pekaani-, matelit), kaakao, suklaa, kola-juomat, olut, gelatiini, rusinat, kokojyvävehnätuotteet, maapähkinävoi, seesaminsiemenet, cashewpähkinät, johanneksenleipäpuunjauhe (karob), tattari, kahviherneet, luonnonriisi (ruskea riisi), kaurapuuro, rusinat ja auringonkukan siemenet. Argiini toimii herpesviruksen ravintona.

Happopitoiset ruuat kuten greippi, tomaatit, appelsiini ja muut sitrushedelmät voivat ärsyttää herpesrakkuloita ja niitä olisikin syytä välttää infektion aikana.

Muista juoda riittävästi vettä, että kuona-aineet jotka kuormittavat immuunipuolustusta poistuisivat.

Yrttilääkintä

Kehäkukkavoidetta nopeuttaa rakkuloiden paranemista. Kehäkukkauute (10%) 2-3 tippaa rokahtumalle.

Hamamelis* (taikapähkinä)tinktuuralla hautominen.

Kihelmöinnin alkaessa sivele iholle sitruunamehua, sitruunamelissaa, inkiväärimehua tai tuoretta valkosipulia.

Oliivinlehtiuutekapseli avataan ja levitetään rakkuloille 1-2 kertaa päivässä. Tarkista että kapseleissa on vähintään 20% oleuropeiiniä. Kapseleita käytetään myös sisäisesti 500mg 5 kertaa päivässä kolmen viikon ajan. Sen jälkeen pakkauksen ohjeen mukaan.

Neilikkauutetta, piparminttuöljyä ja neilikkahaudeöljyä hoidettavalle alueelle.

Kylmä teepussi (hyvin vahvaa mustaa teetä) voi auttaa supistamaan haavaumaa.

Mirha tinktuura 10 kertaa päivässä.

Auringonhattu-uute (Echinacea purpurea) kapselit 300 mg:n kapseli neljä kertaa päivässä vahvistaa immuunijärjestelmää.

Penslaus valkosipuliöljyllä. Tehdään pusertamalla valkosipulia oliiviöljyyn.

Kversetiini* 1000 mg/ päivä vahvistaa myös immuunijärjestelmää.

Viinietikka on hapanta, ja virukset eivät pidä happamasta ympäristöstä.

Reishi-sienet sisältävät luonnon virusvastaisia aineita. Ne vähentävät infektion voimakkuutta ja kestoa.

Siperian ginseng on adaptogeeninen yrtti ja se vahvistaa immuunijärjestelmää.

Sitruunamelissaa* voidaan käyttää voiteena ja teenä. Valmista tee laittamalla kuppiin 2-3 tl kuivattua sitruunamelissanlehteä ja kaada päälle puoli kuppia kiehuvaa vettä. anna hautua 20-30 minuuttia, siivilöi lehdet ja anna jäähtyä. Taputtele rokahtumaan 3-4 kertaa päivässä.

Mäkikuisma* ehkäisee virusten lisääntymistä.

Pujo* (Artemisia vulgaris) toimi tutkimuksessa.

Ukon tulikukka* (Verbascum thapsus) toimi tutkimuksessa.

Isohirvenjuurta on käytetty herpeksen hoitoon.

Lakritsanjuuri (Glycyrrhiza glabra) sisältää glykyrretiinihappoa, joka on erityisen tehokas viruksia vastaan, sekä genitaali- että huuliherpekseen. Käytetään paikallisesti voiteena neljä kertaa päivässä. Sitä voidaan käyttää myös sisäisesti teenä.

Dong quai (Angelica polymorpha var. sinensis) on Kiinassa, Japanissa ja Koreassa kasvava kasvi, jota on käytetty herpesinfektioiden hoitoon.

Mahoniaa (Mahonia aquifolium), jota kasvaa Yhdysvalloissa, on käytetty herpeksen hoitoon.

Lomatiumin juuri (Lomatium dissectum) 500 mg neljästi päivässä. Vahvistaa immuunijärjestelmää ja vastustaa virusta.

Propolis (25%) eli mehiläisten kittivaha on todettu tutkimuksessa vastustavan HSV-1 ja HSV-2 infektioita. Käytetään neljä kertaa päivässä

Intiaanien konstit

Eurooppalaiset toivat mukanaan uudelle mantereelle paljon tauteja. Sittemmin matkustelun myötä herpeksestä on tullut maailmanlaajuinen ongelma.

Monet kasvilääkkeet Atlantin toiselta puolelta ovat peräisin intiaanien tietovarastoista. Sagrada eli Pushin paatsama (Rhamnus purshiana) on lupaava aine herpeksen tukihoidossa. Kolme kupillista päivässä teenä, silloin kun haavaumat ovat akuutit, myös haavoja voi kylvettää teessä.

Isotakiainen (Artctium lappa) on Suomessakin kasvava rohtokasvi. Kasvin juuresta valmistettua teetä käytetään herpeksen hoidossa kompressina iholla useita kertoja päivässä.

Voikukka (Taraxacum officinale) kasvaa kaikkialla maapallolla ja sitä voidaan käyttää myös herpeksen ehkäisyyn. Voikukka tukee immuunipuolustusta.

Hydrastis, Hydrastiksenjuuri (Hydrastis canadensis) on oudompi kasvi meillä, mutta sitä voi nähdä joskus koristekasvina. Sitä käytetään suuvetenä ja huuhteluna herpes simplexin hoitoon. Voidaan käyttää myös jauheena tai pastana 3-4 kertaa päivässä kolmen päivän ajan rakkuloilla.

Sassafras (Sassafras albidum) on puu. Sen juuria ja kuorta käytetään teeksi herpes simplex-infektion hoitoon. Kaksi kuppia sassafras teetä päivittäin nopeuttaa paranemista.

Kokonaisvaltainen hoito

Pidä päiväkirjaa ja selvitä mikä saa sairauden puhkeamaan juuri sinulla. Kun olet sen saanut selville vältä tätä laukaisevaa tekijää tai tekijöitä.

Immuunijärjestelmän kunnossapitäminen terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla, stressinhallintatekniikoilla (meditointi), hypnoosilla, joogalla, visualisoimalla ja rentoutumalla.

Lämmin suolahaude (1 tl suolaa ½ litraan vettä) tai suolakylpy, jos vaiva on alapäässä. Kuivaa alue hiustenkuivaajalla miedolla lämmöllä.

Jääkääre tykyttävään kipuun 3 krt päivässä 10 minuutin ajan.

Puuvillaiset ja väljät alusvaatteet. Silkkiset väljät alusvaatteet voivat tuntua paremmilta, mutta joudut heittämään niitä usein pois, koska silkki ei kestä pesu korkeissa lämpötiloissa. Älä käytä keinokuituisia alusvaatteita. Tarkista että haarakiila on puuvillaa. Vältä sukkahousuja tai puristavia vaatteita.

Älä koskaan käytä kortisonivoidetta, koska se häiritsee kehon omia puolustusmekanismeja ja edistää herpesviruksen lisääntymistä.

Virtsaaminen voi olla kivuliasta. Joskus alapesusuihkulla suihkuttaminen virtsaamisen aikana vähentää kirvelyä.

Mikäli käytät rakkuloilla tai haavoilla voidetta levitä voide aina puhtaalla pumpulipuikolla ja polta puikko jokaisen käytön jälkeen. Älä koskaan levitä voiteita sormin, siirrät virukset voideastiaan ja sieltä ne tartunnat taas lähtevät leviämään.

Vaihda hammasharja riittävän usein. Pidä se kuivassa paikassa, erossa muiden hammasharjoista. Tämä voi tarkoittaa että se ei ole edes vessassa tai kylpyhuoneessa. Osta vain pieniä tuubeja hammastahnaa. Aina kun virus aktivoituu, joudut heittämään tuubin pois. Kun rakkulat ja haavat ovat umpeutuneet vaihda hammasharja ja uusi tahnatuubi. Jotkut asiantuntijat suosittelevat että hammastahna ja –harja vaihdetaan uuteen kolme kertaa herpesinfektion aikana, ensimmäisen kerran silloin kun huulessa tuntuu pistelyä, toisen kerran kun rakkulat puhkeavat ja kolmannen kerran kun rakkulat ovat hävinneet.

Käytä aurinkosuojakertoimella 15 tai korkeampi varustettua huulivoidetta.

Peitä kuivalla sinkkipastalla (ei sinkkisalvalla!). Puuteroi alue Heilerde-jauheella (lääkesavea).

Visualisointi

Kuvittele että rokahtumaan osuu rauhoittava valo ja että parannat sitä sisältäpäin itse. Tee harjoitusta 5 min kaksi kertaa päivässä, kunnes rokahtuma paranee.

Musiikkiterapia

Rentouttavan musiikin kuuntelu 20-30 min joka päivä. Sulje silmäsi ja hengitä rauhallisesti. Voit käyttää myös kuulokkeita, jotka sulkevat ulkopuolisen metelin pois. Kuuntele erityisen tarkkaan kappaleiden largo-vaihe. Suositeltavia säveltäjiä: Johann Sebastian Bach, Antonio Vivaldi, Georg Friedrich Händel ja Georg Johann Telemann.

Äänen parantava voima

HSV-1 :Toisen käden sormi osoittaa rakkulakohtaa, toinen käsi on vatsan päällä. Laula: iii-wuu-jiu. Visualisoi: kirkas kultainen tai valkoinen valo, joka säteilee hoidettavasta alueesta vatsan kautta ja takaisin alavatsaan.

HSV-2: Toinen käsi vatsalla toinen alavatsalla. Laula: wuu-jiu. Visualisoi: kirkas kultainen tai valkoinen valo, joka säteilee hoidettavasta alueesta vatsan kautta ja takaisin alavatsaan.

Ruumiin ja sielun yhteys

Jännittyneet, masentuneet, vihamieliset ja helposti kiivastuvat henkilöt sairastavat hyvin todennäköisesti herpekseen uudelleen ja uudelleen. Nämä ominaisuudet heikentävät elimistön immuunijärjestelmää.

Herpeksellä voi olla myös sanoma sinulle. Kuuntele kehoasi. Yleensä herpeksen puhkeaminen liittyy jotenkin suhteeseen, joka aiheuttaa stressiä ja konflikteja. Herpes pysäyttää rakkaussuhteen. Herpes-infektio suunseudulla tai sukuelimissä kertoo että haluat lopettaa sen mitä olet suhteessa tekemässä, koska herpes tarkoittaa että kukaan ei pääse lähellesi. Tätä samaa voi soveltaa työelämän ihmissuhteisiin tai talousvaikeuksiin, onnistumis- ja suorituspaineisiin. Haluat vetäytyä.

Jos sinulla on herpes, mukana on yleensä kipeitä, surullisia ja satutetuksi tulemisen tunteita, jotka täytyy vapauttaa:

Satuttaako joku sinua?

Onko suhde rakkaudeton, pelkästään seksiin perustuva?

Tekeekö rakkaussuhde sinut pelokkaaksi?

Pyydetäänkö sinua siirtymään intiimivaiheeseen liian pian?

Onko sinun vaikea kommunikoida suhteessa?

Onko sinun vaikea täyttää yhteiskunnan seksuaaliset normit? Ovatko ne ristiriidassa omien normiesi kanssa?

Uusia mahdollisia ajatuskuvioita: Ajattelen ja puhun ainoastaan rakkauden sanoja. Minulla on rauha elämässäni.

Syyllisyys voidaan myös yhdistää herpekseen, ehkäpä syyllisyys aikaisemmasta seksuaalisesta aktiivisuudesta, tai usko siihen että olet jotenkin paha tai likainen ja että tarvitset rangaistuksen. Yleinen häpeä. Jumalan rangaistuksen pelko. Huono suhde sukupuolielimiin.

Muistuttaako joku tai jokin sinua aikaisemmasta syyllisyydestä tai häpeällisestä käytöksestä?

Uusia mahdollisia ajatuskuvioita: Jumalakäsitteen uudistaminen. Olen normaali ja luonnollinen. Olen sinut itseni kanssa. Olen ihana.

Sielun voimaa

”Rakas herpeksen sielu, mieli ja ruumis, minä rakastan teitä. Teillä on voima parantaa itsenne. Rakas käsieni ja valon sielu, mieli ja ruumis, rakastan teitä kaikkia. Teillä on voima parantaa minut. Tehkää hyvää työtä. Kiitos. Kiitos. Kiitos.” Tämän ”loitsun” voi sanoa aina kun hoitaa herpestään.

Hieman oudompia hoitoja

Risiiniöljyhaude vatsan päälle. Kaada lasillinen risiiniöljyä flanellikankaalle. Aseta kangas vatsallesi ja peitä muovilla. Laita muovin päälle lämpötyyny. Säädä lämpö miellyttäväksi. Anna olla paikoillaan tunnin verran. Toista tämä hoito kerran päivässä kuukauden ajan. Sen jälkeen kolmesti viikossa. Jos herpes puhkeaa tihennä hoitoja.

Hulda Clark on sitä mieltä että taajuus 293-345 KHz tehoaa HSV-1 infektioon ja taajuus 360-355 KHz HSV-2 infektioon. Hoitoon voidaan käyttää zapperia tai taajuusgeneraattoria.

Herpesvirusrokote on ollut kehitteillä molempiin herpestyyppeihin , HSV-1 ja HSV-2. Toistaiseksi kokeilut eivät ole olleet oikein onnistuneita.

Voiko herpekselle kehittää vastustuskyvyn? Niinpä, voiko viruksille kehittää vastustuskyvyn. Molemmat HSV-1 ja HSV-2 tyyppiset herpesinfektiot laantuvat 50. ikävuoden jälkeen. Joko virus kuolee 50-vuotiaana tai sitten sille kehitetään vastustuskyky tai hormonitoiminta laantuu siihen mennessä sen verran että herpes lakkaa esiintymästä.

Acidofilus-bakteerit* Tutkimukset ovat osoittaneet että jogurtissa olevat acidofilus-bakteerit todella estävät virusten kasvua. Lactobacillus acidophilusta on saatavana myös kapseleissa, joita otetaan 3 kapselia päivässä. Kapselit säilytetään jääkaapissa. Tarkista että bakteerikanta on elävä.

Aspiriini* Annals of Internal Medicine julkaisi tutkimuksen, jossa on todettu kahden 75 mg:n aspiriinitabletin ottamisen lyhentäneen herpes-infekion kestoaikaa 50%:lla.

Hamamelis* on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi HSV-1 virusinfektioon.

Kversetiinin* on Journal of Medical Virology –lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan todettu nopeuttavan herpesrakkuloiden paranemista.

L-lysiini* tutkimuksissa on todettu että L-lysiinin käyttö 3000 mg päivässä siihen asti kunnes herpeshaava katoaa estää viruksen kopioitumista. Lysiiniä voi käyttää myös estolääkityksenä 500 mg/päivä. Osa tutkijoista varoittaa lysiinin päivittäisen käytön aiheuttavan viruksen vastustuskyvyn kasvua kyseiselle aineelle. Lysiiniä on voiteenakin. Huom! Lysiiniä saa Suomessa vain reseptillä.

Mäkikuisma* on laboratorio-olosuhteissa vähentänyt virusten määrää.

Pujon* on todettu tutkimuksissa olevan aktiivinen herpes simplex virusta vastaan. Tutkimukseen osallistuneista 78, parantumista tapahtui 38:lla, ja huomattavaa paranemista 37:llä, jäljellejääneillä kolmella ei tapahtunut mitään.

Sinkki* 15 mg/päivä. Koeputkessa tämä ravintoaine estää viruksen jakautumista. Sinkki vahvistaa myös immuunijärjestelmää ja ihoa sekä limakalvoja. Huom! Runsas sinkin saanti saattaa aiheuttaa kuparin vajausta.

Sitruunamelissan* (Melissa officinalis) eteerinen öljyn on todettu saksalaistutkimuksessa estävän HSV-1 virusta aktivoitumasta. Säännöllisellä käytöllä haavojen kehitys on estynyt kokonaan. Siruunamelissan sisältämät polyfenolit, kiinnittyvät niihin respetoreihin mihin viruksetkin. Silloin viruksille jää vähemmän mahdollisuuksia kiinnittyä ja infektio jää vähäisemmäksi. Sitruunamelissa sisältää antioksidantteja, jotka auttavat immuunijärjestelmää, sekä yhdisteitä, jotka heikentävät herpesvirusta.

Teepuuöljy* on voimakas luonnon antisepti. 1920-luvulta saakka jatkuneet tutkimukset ovat osoittaneet että se on 13 kertaa voimakkaampi antiseptisilta ominaisuuksiltaan kuin fenoli, joka oli silloin yleinen bakteereja tappava aine.

Ukon tulikukan* on todettu olevan tehokas 1-tyypin herpesvirukseen. Kaksi tutkimusta vuosilta 1995, 1999.

Onkos kenellekään tullut mieleen että monet luonnonlääkkeet ovat toimineet tuhansia vuosia ja niitä on käytössä kokeiltu todella tuhansia vuosia ja ne on todettu toimiviksi. Miksi ihmiset nykyään uskovat, vasta kun asiaa on tutkittu laboratoriossa ja tutkimus julkaistu tiedelehdessä?

Tätä artikkelia väsäsivät kasaan Belladonna, Metsän neito ja Kultasiipi. Artikkelissa saattaa olla ristiriitaisuuksia, sillä kolme naista harvoin on yksimielisiä kaikesta. Kaikkia hoitotyyppejä voi kokeilla omalla vastuulla.

sunnuntaina, heinäkuuta 24, 2011

Uutta värettä

Vain muutos on pysyvää sanotaan. Tällä hetkellä elämässäni myllertävät melkoiset muutosvoimat ja kun tuo yhdistetään naiselliseen kerran kuukaudessa tapahtuvaan muutokseen voin kertoa tunteiden olevan melkoista vuoristorataa. Normaalisti rakastan tunteiden vaihteluita. Osaan riemuita myös huonoista fiiliksistä, sillä mielestäni ilman niitä eivät hyvät tunteet tuntuisi miltään. En oikeasti osaisi varmasti elää vain hyvillä tuntemuksilla kyllästettyä elämää. Sen verran oinas kuitenkin olen että välillä pitää syystä tai toisesta päästä sitä päätä hakkaamaan seinään..

Olen viime aikoina opiskellut ahkerasti henkisen kasvun ja itsetuntemuksen saralla. Olen oppinutkin paljon. Yksi tärkeimmistä viimeaikaisita opeista oli tunteiden hallinta. Välillä on todellakin kiva päästää irti otteesta ja mennä vuoristoradassa antaen tunteiden viedä. Todellisuudessa meillä on kuitenkin mahdollisuus valita mitä haluamme tuntea. Ja koska tunteemme hallitsevat sitä miten elämämme menee (eikä päinvastoin kuten usein olen ruikuttanut) valitsemalla sen mitä haluamme tuntea, valitsemme miten elämä etenee.

Asiat ovat usein kovin helppoja kun lukee ne kirjasta. Eihän se edellytä kuin päätöstä.. Niinpä niin.. Montako kertaa siinä vaiheessa kun joku asia heittää kupin nurin on riittävästi sitä sisäistä henkaria pysähtyä ja päättää miten nyt haluaa tuntea. Se moottori käynnistyy niin automaattisesti ja vasta jälkeenpäin sitä ehtii miettimään miten eri tavoin olisi voinutkaan reagoida.. No tunteiden hallinnassa totesin helpoimmin käsiteltävän tunteen loppujen lopuksi olevan surun. Kun suutumme tai pelkäämme on reaktio yleensä nopea, vaistomainen ja räjähtävä, joten sen hillintä on hankalaa. Surun kanssa on helpompi harjoitella. Se on yleensä seurana pidempiä aikoja, se nakertaa hiljalleen ärsyttävää koloaan rintakehään ja saa olon huonoksi pitkiksi ajoiksi. Tämän muutokseni keskellä pääsin kokemaan myös ikävän ja siihen liittyvän surun. Olen tunteella elävä ihminen (jos se nyt ei vielä ole tullut selväksi) joten reagoin helposti niin nauramalla kuin itkemällä. Liikutun yhtälailla surusta kuin kauniista asioista ja tietyllä tavalla kyyneleet ovat minulle kai automaattinen puolustusmekanismi. Huono puoli tässä tunnekylläisyydessä on tietysti se että jos jonkin asian takia kyynelehtii useamman päivän, niin silmät muistuttavat ensisijaisesti tomaatteja.

Istuin yksin ja kuinka ollakaan kun päästää ajatukset vaeltamaan, löytävät ne yleensä tiensä juuri sinne mitä ei pitänyt ajatella. Tunsin kuristavan kaipauksen. Tunsin kyyneleet polttamassa luomieni takana. Olin jo päästää irti kontrollista ja antaa kyyneleiden virrata, ties monennenko kerran viikon aikana. Vaimea ääni takaraivossani kuitenkin sanoi: "Päästä irti tuskasta. Tiedät että saat lisää sitä mitä tunteella vedät luoksesi! Valitse mitä elämääsi haluat ja muuta tunteesi sen mukaiseksi!!" Istuin hetken tyrmistyneenä. Totta joka sana! Olin lukenut saman ohjeen monesta lähteestä, kuullut saman hiukan eri muodossa Bob Proctorin luennolla. Voisin valita halusinko lopun elämääni märehtiä sitä kuinka pahalta kulloinkin sattui tuntumaan, tai voisin valita onnellisuuden, menestyksen ja ilon. Tiesin etten saisi varsinaisesti keskittyä ajamaan huonoja ajatuksia pois mielestäni, sillä silloin taas tavallani takertuisin niihin. Joten poimin lähimmän positiivita energiaa tuottavan ajatuksen. Keskityin siihen. Tunsin kuinka kalvavan ikävän tunteen sijasta rinnassani alkoi hehkua rakkauden lämpö. Tunsin kuinka tuo tunne kasvoi, lämpeni ja laajeni. Huomasin hymyileväni ja vaikka silmissä polttivat edelleen osin kyyneleet, olivat ne nyt onnellisuuteen liittyviä liikutuksen kyyneleitä. Tuska oli pois. Se oli todellakin kadonnut kuin taikaiskusta. Tiesin toki kaipauksen hiipivän vielä monta kertaa takaisin, mutta jos sitkeästi valitsisin kerta toisensa jälkeen onnellisuuden, tiesin loppujen lopuksi sen valtaavan elämäni.

sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2011

Sanan voima

Olen aina rakastanut kirjoittamista. Pikkutyttönä kirjoitin tarinoita. Koulussa rakastin aineiden kirjoittamista tarinan kertomisen kannalta. Takkusin kyllä käsialan ja kieliopin kanssa, mutta mielikuvitukseni on aina tuottanut helposti tekstiä. Tämä blogi oli pitkään hiljaisuudessa, sillä ajatukseni ja tuotokseni päätyivät jonnekin muualle. Nyt on ehkä aika herättää tämä uudestaan eloon.

Olen aina haaveillut kirjan kirjoittamisesta. Haaveilin aikanani myös toimittajan ammatista. Mietin muutama päivä takaperin miksi tuo kirjoittaminen "ammatiksi" on jäänyt pois ajatuksista. Etsin syytä muistojen syvyyksistä ja löysinkin sen.

Tapamme toimia muovautuvat pitkälle sen mukaan millaisia uskomuksia meillä on itsestämme. Joku viisas on sanonut että saat sitä mitä ajattelet. Toinen puolestaan että olet mitä ajattelet. Tosiasia kuitenkin on näiden uskomusten kanssa se, että useimmat niistä on istutettu mieleemme jo lapsina ja nämä uskomukset muokkaavat sen mitä ajattelemme.

Ala-asteella opettajat kannustivat minua kirjoittamaan. Vaikka kirjoitusvirheiden osalta punakynä viuhui niin opettajani muisti aina mainita että mielikuvitusta minulla riitti ja tarinoitani oli mukava lukea. Aineeni päätyi melko usein ääneen luettavaksi. Se kannusti. Yläasteella otteet tietenkin tiukkenivat. Painopiste oli entistä enemmän kieliopissa, oikein kirjoituksessa. Aineiden sijaan äidinkielessä painotettiin esitelmiin, tiedon hankintaan ja sen asialliseen esittämiseen. Muistan kuinka tein esitelmän paikallisesta bändistä. Syynä oli tietysti suunnaton rakkauteni yhteen sen jäsenistä. Käden täristen pyysin heiltä haastattelua ja rustasin vihkoon harakanvarpaita. Lopputuloksena on kuitenkin asiallinen esittely ja sain siitä opettajalta täyden kympin. Tuo arvosana herätti luokkatovereissa ihmetystä, sillä oli tunnettu tosiasia ettei kyseinen opettaja voinut sietää bändiesitelmiä. Olin kuitenkin tehnyt asian erilailla kuin muut aiemmin. En valinnut kohteeksi bändiä matkojen päästä enkä kerännyt materiaalia valmiista jutuista. Tein töitä tavoitteen eteen ja se palkittiin.

Valitettavasti kyseinen opettaja poistui tästä hiippakunnasta ennen aikojaan sydänkohtauksen takia. Taisin olla niitä harvoja jotka todella itkivät muistotilaisuudessa tuota menetystä. Hän ei ollut suosikkiopettajani, mutta näin jo silloin että tuo oikeudenmukainen vaativuus joka hänellä oli opetusmetodina toimi omalla kohdallani. Pidin haasteista ja tein töitä halutessani olla paras.

Seuraavan lukuvuoden alussa saimme uuden opettajan. Räiskyvä persoona jonka kanssa en läheskään aina ollut samaa mieltä. Taas erilainen opetusmenetelmä ja vei hetken ennenkuin sisäistin sen. Tein todella töitä numeroiden eteen. Jostain syystä äidinkieli oli sellainen josta halusin aina saada vain parhaita tuloksia. Yhdeksännen luokan keväällä kutsui opettaja minut ja parhaan ystäväni kanssaan juttusille. Elimme viimeisiä viikkoja ennen kevätjuhlia. Opettaja kertoi ettei meistä kumpikaan saisi todistukseen kymppiä. Se oli ollut kummallakin tavoitteena. Opettaja totesi että hän oli siihenastisen uransa aikana antanut vain kaksi kymppiä. Toinen näistä oli nykyään kirjailija ja toinen toimittaja.

Tuo keskustelu asetti mieleeni yhden uskomuksen. Olin haaveillut kirjailijan ja toimittajan työstä. Nyt opettajan sanat, jotka varmasti oikeasti oli tarkoitettu kannustamaan ja kertomaan vain hänen tiukasta kriteeristä, kertoivat minulle ettei minusta koskaan tulisi kirjailijaa tai toimittajaa. Mielessäni sanat muttuivat muotoon: Et saa kymppiä koska sinusta ei koskaan tule kirjailijaa tai toimittajaa.

Jokin aika sitten ystäväni kommentoi tekstiäni sanoen että kirjoitan hassua suomenkieltä. Aloin kinata kanssaan aiheesta. Minähän kirjoitin juuri niin kuten tuo opettaja oli opettanut, auseita tiivistäen. Jos persoona käy ilmi lauseesta ilman pronominiä, ei sitä erikseen tarvita.Jäin kuitenkin tuon keskustelun jälkeen miettimään mitä koulussa olikaan opetettu. Lukion suomen tunneista ei mieleeni jäänyt juurikaan muuta kuin väittely opettajan kanssa siitä oliko soveliaste kirjoittaa maallisista aiheista kun kävimme kristillistä koulua. Varmasti ennen ylioppilaskirjoituksia oli kielioppiin perehdytty huolella, mutta siitä ei ollut mitään mielikuvia. Ja kirjoitukset sujuivat suhteellisen hyvin, jäin suomenkielessä vain kahden pisteen päähän L:ästä. Edellisen vuoden pisterajoilla olisi tuo ollut puhdas L. Harmittavaa, muttei oleellista, eihän minusta koskaan tulisi kirjailijaa tai toimittajaa..

Nyt päätin muuttaa tuon uskomuksen. Olin lukemattomia kertoja aloittanut kirjan kirjoittamista, vain jättääkseni sen yhtä usein kesken parin ensimmäisen luvun jälkeen. Novelleja, runoja, laulun sanoja olen suoltanut pöytälaatikkoon. Muutamia runojani on jopa julkaistu ja pari novelliakin on lehdissä ollut. Nyt oli aika nujertaa tuo uskomuksen paha peto. Vapauttaa itseni tuon opettajan sanoista.

Isoisäni kirjoitti viimeisinä vuosinaan kolme kirjaa. Kaksi tietopohjaista ja yksi fiktiota. Tunnen nuo materiaalit hyvin, sillä puhtaaksikirjoitin ne sihteerinään. Muistan tuolloin miettineeni kuinka helppoa se hänelle oli. Ihailin isoisää ja ajattelin silloin usein, voisinpa minäkin jonain päivänä. Nyt tiedän sen jonkin päivän tulleen. Tällä kertaa en jätä tekstiä kesken, sillä se on jo kaikki olemassa mielessäni. Näen jo kirjani painotuoreena käsissäni. Tällä kertaa tämä on totta!

maanantaina, joulukuuta 06, 2010

Kyllästynyt elämään

Olen kyllästynyt valehtelemaan itselleni. Uskottelemaan että kaikki muuttuu paremmaksi. Että kaikki voi palata takaisin siihen unelmien ihmemaahan missä elimme kerran. Olen kyllästynyt keksimään tekosyitä sille miksi elämä on mitä on. Odottamaan sitä pelastavaa ritaria joka yhdellä miekan pyyhkäisyllä poistaa murheet ja tekee elämästä ihanaa.

Rehellinen. Rehellisyys.
Sitä ihmiset aina peräänkuuluttavat toisista. Pitää olla rehellinen. Ei saa valehdella muille. Ei saa pettää odotuksia. Kukaan ei vain muista kertoa ettei saa valehdella itselleen. Ettei saa pettää omia odotuksiaan. Tämän pään kanssa, tässä kropassa, tarkoitus on kai elää hautaan asti. Meillä on vain yksi elämä sanotaan. Ei päiviä hukattavaksi.

Olen kyllästynyt elämään.
Kyllästynyt välittämään muiden ajatuksista. Välittämään kuinka pahasti ketäkin loukkaan eläessäni omaa elämää. En suostu enää kitumaan. Valheissa vellomaan. Selittelemään itselleni.

Tiedän että kaikki muuttuu paremmaksi. Kaikki muuttuu. Vaaditaan vain että MINÄ teen jotain. Ei joku muu..

Olen kiitollinen että viimein näen sen. Ja onnellinen!

perjantaina, huhtikuuta 02, 2010

Uuteen aikaan

Olen aina ollut huono tekemään päätöksiä. Varsinkin jos päätöksillä vaikuttaa muidenkin elämään. Voin toki helposti päättää haluanko suklaata vai salmiakkia, juonko teetä vai kahvia tai vietänkö koti-illan vai lähdenkö baariin.. Mutta silloin kun pitää päättää isoja asioita saatan jäädä pitkäksi aikaa roikkumaan parin vaihtoehdon välille. Usein ne päätökset jotka teen nopeasti intuitiolla ovat onnistuneita, hyviä valintoja. Vaan heti jos otan järjen mukaan päätösten tekoon on suuri vaara että valinta ei olekaan se paras mahdollinen.

Olen viime aikoina huomannut herkistyneeni intuitiolle enemmän ja enemmän. Kohdalle tuli kuitenkin jälleen eräs päätös jonka kanssa jäin arpomaan. Toisaalta halusin niin, toisaalta näin. Tuossa vaihtoehdossa oli nämä hyvät puolet. Tässä taas nämä. Annoin aikarajan. Päästin asian irti ja jäin odottamaan päätöstä. Tiesin asian kirkastuvan minulle kyllä ajoissa. Ja kun se päivä koitti josta olin takarajan tehnyt, soi puhelin. Ja päätös oli tehty. Universumi osoittaa kyllä oikean tien kun vain annan sille mahdollisuuden kertoa.

perjantaina, marraskuuta 06, 2009

Kolikon kääntöpuolet

Viime aikoina olen hehkunut terveyttä ja hyvää oloani. Meditaatioilta nosti esiin vahvuuden olla vahvasti sitä mitä olen.
Haluaisin toki että itselleni tärkeät ihmiset voisivat hyvin. Että heillä olisi yhtä hyvä olla kuin itselläni. Siksi riemuitsen jokaisen läheisen pienestäkin positiivisesta merkinnästä naamakirjan syövereissä. Tuntuu hyvältä lukea kuinka muidenkin elämä hymyilee. Toki luen hyvillä fiiliksillä ystävien kiroilut matolle oksentaneesta lemmikistä tai arkipäivän pienistä vastoinkäymisistä. Luen näitä huvittuneena, sillä aistin näiden merkintöjen olevan niitä pieniä tuuletuksia pienistä asioista ettei elämästä tule negatiivista.

Vaan kun kaikki rakkaat eivät kestä hyvän oloni julistusta. Kaikille iloisen mielen jakaminen ei sovi, heille iloitemiseni tuottaa tuskaa ja pahentaa oloaan. Vaikka haluaisin vetää heidät mukaan hyvään flowhun jossa itse elän, tiedän etten sitä voi tehdä. He räpiköivät omaa elämäänsä omaan tahtiin. Minun on hyväksyttävä se etten voi elää elämää heidän puolestaan. En voi tehdä valintoja joka muuttaisi elämänsä paremmaksi, en edes helpottaa oloaan. Voin vain elää omaa elämääni, iloita onnellisuudestani ja olla heille olemassa siinä vaiheessa kun he ovat valmiit muuttumaan. Silloin voin olla opaskylttinä suuntaan jonka itse olen havainnut hyväksi.

Välillä on vaikeaa päästää irti, mutta voidakseen itse kasvaa on se vain tehtävä.. Rakastan teitä kaikki läheiset ihmiset, rakastan vaikken "raahaa" teitä mukanani. Olen täällä sitten kun yhteinen aikamme jälleen koittaa..

lauantaina, elokuuta 08, 2009

peace of mind

Kulunut viikko on ollut mielenkiintoinen. Olkoonkin että täytyy osin myöntää monen asian yhä olevan retuperällä, mutta monen, erittäin monen muuttuneen. Tai siis tiedänhän etteivät asiat ole muuttuneet. Suhtautumiseni niihin vain on...

Koko sen osan elämääni mitä muistan olen ollut "levoton sielu". Etsinyt aina jotain jota en ole sillä hetkellä omannut. Kun elämästä on puuttunut rakkaus, olen sitä etsinyt lähes epätoivon vimmalla. Kun rakkautta on, etsin sitä virhettä ja vikaa joka romuttaa kaiken. Aina jonkin haluamista. Aina jonkin pelkäämistä.

Luin jo viime vuonna Eckhart Tollen Läsnäolon voiman. Tuon lukemista oli jo aikaa sitten suositeltu. En vain saanut hankittua kirjaa käsiini. Nyt olen ajatellut etten tuolloin varmaankaan ollut vielä valmis vastaanottamaan sitä minkä kirjasta saisin. Luin kirjan. Ymmärsin mitä minun tulisi tehdä saadakseni mielenrauhan... Vaan teinkö sen? Pääsin toki lähemmäs tätä hetkeä, mutta yhä annoin mielen vuoristoradalle vallan. Yhä annoin halujen ja pelkojen keikuttaa tasapainoani. Osin siksi että nautin tuosta tunteiden vuoristoradasta.

Sain jokin aika sitten kehoituksen lukea Tollen toisen kirjan Uusi Maa. Tuo avasi silmäni. Ja voinen sanoa että se myös avasi korvani, olihan kerta toisensa perästä minulle kerrottu mitä piti tehdä. Mihin keskittyä. Tunteiden vuoristorata ei olekaan se joka minua vie. Se kuljettaa hurjia mutkiaan vain jos sallin sen niin tehdä. Sain ystävältäni linkin Oprahin järjestämään Uusi Maa web-kurssiin. Ja jälleen kerran universumi antoi lempeästi aikaa ja tilaa. Kuinka muuten voisi viettää helteistä päivää terassilla kuin kuunnellen oppitunnin toisensa perään. Ensimmäisen jakson jopa katsoin. Mutta totesin ettei minun tarvinnut tuijottaa Eckhartia ja Oprahia saadakseni imettyä itseeni lisää oppia aiheesta.. Istuin aurinkotuollissani silmät suljettuna. Keskittyen hengitykseeni ja antaen Eckhartin puheen, kirjassa kertomiensa asioiden selitysten lipua mieleeni. Välillä kyyneleet täyttivät silmäni. Välilä tunsin suurta onnea. Huomasin hymyileväni koko ajan. Olin onnellinen. Olin onnellinen tässä ja nyt!

Egoni ei ole kuollut. Ja menee varmaan aikaa ennenkuin sen vaikutus laantuu huomaamattomiin itsessäni. Yhä useammin saan itseni kiinni reaktioista jotka eivät ole muuta kuin egoni kamppailua säilymisensä kannalta. Mutta yhtä lailla yhä useammin löydän itseni tästä hetkestä. Tiedostavana. En enää tunteiden vietävänä. Myönnän nyt nautiskelevani noista kaipauksen tunteista, vellovasta odotuksesta, sydämen sykkeestä joka pyrkii ulos rinnastani. Mutta! Niin, mutta, nyt tiedän kuinka tuo kaipauksen hyöky käynnistetään ja kuinka sen saa haihdutettua olemattomiin. Nyt minä hallitsen tunteitani eivätkä tunteeni minua.

Mikä sitten on muuttunut? Kohtaan tilanteet avoimemmin. Voin keskittyä tähän hetkeen ja kohtaamaan sen ilman puolustautumista, vastustusta. Egoni ei enää ole puolustuskannalla. Olen iloisempi, hyväntuulisempi ja tunnen itseni entistä terveemmäksi. Ulkopuoleltani olen huomannut ihmisten suhtautumisen minuun muuttuneen. Vaikutus johtuu varmaan omasta muutoksestani, kun en ole puolustuskannalla, teennäisesti iloinen vaan avoin ja hyväksyvä, on heidänkin suhtautumisensa avoimempi..

Aika näyttää kuinka muutokseni etenee. Päivittäiset hiljaiset hetket ovat muuttuneet tärkeimmäksi ajakseni. En kaipaa musiikin mekastusta, en turhia ääniä. Huomaan olevani jopa yliherkkä sisällä kuuluville äänille: ilmanpuhdistimen suhinalle, jääkaapin hurinalle.. Ulkona istuessa hiljaisuus on todellisempaa. Tuulen suhina puissa kuuluu muttei häiritse. Lintujen laulu on jossakin mielen rajamailla, havahduttaen välillä kuuntelemaan itseään, miten pääsky kertoo elämäntarinaa tai kuinka mustarastas keskustelee poikasten kanssa. Koirien äänet, oksien natinat. Maailma on täynnä ääniä jotka ovat kuin musiikkia hiljaisuudessa..

Toki on vielä paljon asioita joita haluan saada. Paikkoja joihin päästä. Samoin on muistoja. Hetkiä joiden ajattelu nostaa hymyn huulille, ihon kananlihalle tai sen kaivatun nipistyksen vatsanpohjaan. Hetken katselen muistoja niiden mieleen tullessa, ja annan niiden liukua sitten matkoihinsa takertumatta. Huonojakin muistoja on, miten olen tullut väärin kohdelluksi tai kuinka itse olen tehnyt virheen jonka korjaamiseen eivät tahtoni tai uskallukseni ole riittäneet. Ennen jäin noiden mieleen noustessa märehtimään niitä. Enää en. Jos asia on ollut ja mennyt. Jos sille en tälläkään hetkellä mitään voi tai aio tehdä, en takerru tuohon ajatukseen hetkeksikään. Miksi pyörisin itseäni kiusaavissa ajatuksissa. Miksi kerta toisensa jälkeen antaisin pahan olon vallata mieleni, tukahduttaa elämäni, asian joka ei ole tässä hetkessä..

keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009

elämää..

Jos rajoitat valintasi vain siihen, mikä näyttää mahdolliselta ja järkevältä, kadotat samalla yhteyden siihen mitä todella haluat, ja kaikki mitä jää jäljelle, on kompromissia.
-Robert Fritz

Valinnat leijuvat taas ilmassa.. Vahvasti! Nyt on aika valita se mitä haluan sen sijaan että valitsen sen mitä kaikki muut tuntuvat pitävän järkevänä..

tiistaina, joulukuuta 30, 2008

Oppia tunteista

Jäi tuosta eilisestä bloggauksesta ajatus vähän turhan irralleen, joten jatketaan hiukan vielä ajatusvirtaa:

Kuten minua viisaammat ovat sanoneet, tuskan voi käyttää oppimiseen. Itselleni on viime aikoina vahvistunut tuon ajatuksen sivujuonne: Voin tehdä monia hyviä päätöksiä, pyrkiä pysymään niissä ja osin onnistua osin epäonnistua. Kuitenkin vasta sitten kun asiaan kuuluu tunteet, onnen ilon ja rakkauden tahi menettämisen pelon, tuskan jopa katkeruuden vasta noiden ääritunteiden jälkeen voin luottaa ottaneeni opikseni..

Kasvu ja kulkeminen "oikeaan suuntaan" edellyttää sen että se herättää tunteita. En tee asioita vain siksi että sen tiedän olevan jotekin yleisestihyväksyttyä ja näinollen oikein. Tunteet, ennenkaikkea niillä reagointi on keskustelua omatuntoni kanssa. Tiedän että olen loistava valehtelemaan itselleni (edelleen) kuten myös muille. Ennen saatoin silmät kirkkaina selittää asiat itselleni parhain päin. Vaan jotain on muuttunut. Varmaankin yhä selittäisin herra sinivuokolle ummet ja lammet pelastaakseni itseni pulasta, mutta ne asiat joilla on merkitystä niin itselleni kuin ennenkaikkea niille ihmisille joilla on minulle merkitystä, niiden kanssa en enää voi helposti huijata. Se mitä vuosi sitten en olisi edes kuvitellut, tunnontuskat valkeasta valheesta, saavat minut taistelemaan itseni kanssa ja antamaan oikealle asialle periksi. Enää eivät haluni määrää ratkaisujeni suuntaa. En väitä olevani puhdas pulmunen, en todellakaan. Vaan vielä mielessä väikkyvät houkutukset, milloin ruohon ollessa vihreämpää aidan toisella puolen, milloin suklaan huutavan kutsuvasti kaupan hyllyllä. Se etteikö kukaan tiedä jos huijaan itseäni ja lankean houkutukseen, ei ole enää riittävä tekosyy lankeamiseen.

Tunteet opettavat, kun niitä oppii lukemaan. Tunteet ovat heijastuksia sielun syvyydestä. Edelleen aion nauttia siitä kun rintaa kuristaa kaipaus, siitä kun odotus saa vatsanpohjan perhostelemaan ja sydämen laukkaamaan kuin villivarsta. Edelleen aion tuntea surua ja tuskaa menetyksen ja pettymyksen takia, olkoon syynä sitten sairaus, kuolema tai ajattelemattomuus. Ja kaikkien näiden vaihdeiden läpi eläessä, aion joka askeleella ottaa opikseni..

maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Tunteiden vuoristoradasta

Tunteitaan ei saa padota, sanotaan. Ei ole hyväksi antaa tunteiden ohjata elämäänsä.. Yritin jonkin aikaa hillitä tunteitani. Sulkea niitä johonkin laatikkoon josta saatoin ottaa ne hallitusti toimimaan silloin kun niitä tarvitsin.

Tai niin luulin..

Heti kun hiukankin annoin tunteilleni vallan, olin kuin märkä rätti niiden vietävänä. Jotakin muutosta tunteiden käsittelyssäni on silti tapahtunut. Tunteet tulevat ja menevät. Entistä enemmän nautin niistä tässä hetkessä, takertumatta niihin. Joulun aikaan luin liki loppuun pitkäaikaisen lukuprojektini Tiibetiläisen kirjan elämästä ja kuolemasta. Tuolta silmiini osui tunteiden tuskaa kuvaava kirjoitus. Teksti jossa kehoitettiin elämään tuska, kärsimys ja menettämisen suru, oppien siitä samalla:
"Joten mitä teetkin, älä sulje kipua pois; hyväksy kipusi ja ole haavoittuva. Olitpa miten epätoivoinen tahansa, hyväksy tuskasi sellaisena kuin se on, sillä tosiasiassa se yrittää antaa sinulle arvaamattoman arvokkaan lahjan: tilaisuuden hengellisen harjoituksen avulla keksiä mitä on surun takan..
..Jos kaiken kestäessä pidät sydämesi avoimena, silloin ahdistuksesta voi tulla paras liittolaisesi rakkauden ja viisauden etsinnässä.
Emmekö me jo liiankin hyvin tiedä, ettei tuskalta suojautuminen toimi ja että kun yritämme suojautua kärsimyksiä vastaan kärsimme vain sitä enemmän emmekä opi sitä, mikä tästä kokemuksesta olisi opittavissa? Niin kuin Rilke kijoitti, että suojattu sydän 'joka ei koskaan ole alttiina menetykselle, viaton ja turvassa, ei pysty tuntemaan hellyyttä; vain takaisinvallattu sydän voi koskaan olla tyytyväinen: kaikesta luopuneena vapaana riemuitsemaan mestaruudestaan...' "


Välillä on tuntunut kuin suorastaan nautiskelisin omasta tuskastani. Olenhan joskus sanonut että sama se miltä tuntuu, kunhan tuntuu. Onko tuo tunteiden syvästä tuskasta nauttiminen sitten ollut oppimista, vai ainoastaan marttyyrimaista itsesääliä? Toki oman kurjuuden maksimointi on usein kohdallani vain lupa kalastella säälipisteitä ja huomiota. Sillä useimiten olen huomannut todellisen tuskan, todellisen menettämisen, olevan niitä helposti ohitettavia asioita, toisin kuin "varta vasten" itselleni nostamani tunnemyräkkä.

En tarkoita, että kaikki murheen pohjalla kyntämiseni olisivat pelkkää huomionhakuisuutta. Eivät ne siltä tunnu silloin kun ryven omassa surkeudessani. Kuitenkin kun mieli on kivunnut taas normaalille onnelliselle tasolle, ovat nuo murheet pois pyyhittyjä, kerta kaikkiaan.

Joulu on itselleni aina hiljentymisen aikaa. Nytkin pysyttelin aattoaamun ja sunnuntai-illan välisen ajan irti tietokoneista. En lueskellut sähköposteja, en surffannut keskustelupalstoilla tai muutenkaan uhrannut oikeastaan ajatustakaan sähköiselle viestinnälle. Myönnetään muutamin jouluisia tekstareita tuli lähetettyä bittiviidakkoon, mutta pääasiallisesti olin erossa kaikesta. Joulun ajan mielen täytti kirja, osin televisio mukavien elokuvien puitteissa ja hetket oman mielen kanssa niin saunan leppeässä lämmössä kuin luonnon keskellä koirien kanssa kävellessä. Paljon oli aikaa omille ajatuksille. Paljon pohdintoja, itsestä oppimista ja asioiden katsantokannan kirkastumisia.. Uuden vuoden kynnyksellä monet tekevät mitä moninaisimpia lupauksia. Itse en aio luvata mitään muuta kuin olla itselleni rehellinen tulevana vuonna..

maanantaina, joulukuuta 22, 2008

kipuja

Kun fyysinen hyvinvointi lisääntyy, jää enemmän aikaa huomioida henkisiä kasvukipuja. Ja voi pojat että niitä eteen kannetaan oikein urakalla. Tiedän, etten voi syyttää ketään muuta kuin itseäni. Etten omista valinnoista voi kääntää syyttäävää sormea kenenkään muun suuntaan. Kukaan ei ole houkutellut minua tekemään väärin. Kukaan ei pakottanut valitsemaan vaikeaa tietä.. Ei. Ainoastaan sain ohjausta (opastusta), erittäin tuntuvaa sellaista, suunnasta johon pitäisi kulkea. Virhe korjattiin ennenkuin sitä oikeasti edes tapahtui. Vahinko ehkäistiin ennenkuin mitään peruuttamatonta tapahtui.

Miksi silti on näin paska olo?? Eikö se hyvän asian oppiminen ollutkaan hyvä asia? Eikö olekaan aihetta riemuun kun onnistuin suuntaamaan askeleeni taas oikeaan suuntaan? Eikö?
Ei, ei silloin kun seurauksena on tyhjä olo. Kun tuntuu että valinnasta huolimatta edessä on umpikuja. Kun ympärillä näkee vain eteen nousevia seiniä sen sijaan että aukenisi ovi josta matka jatkuisi sujuvasti. Nuo seinät, mitä ne ovat? Ne ovat omat pelkoni. Pelkoja joita on voitettava valitakseen sen tien jota loppujen lopuksi haluaa kulkea. Jos noita pelkoja ei ole valmis kohtaamaan, on turha kuvitella muuttuvansa..

Tajusin tuon muuttumattomuuden itse tänään. Keskustellessani opastajani kanssa, myönsin että tehdessäni taas sen tutun valinnan aiheutin vain sen ettei minussa mikään olisi muuttunut. Vaikka kuinka suuni sanoo haluavansa muutosta. Vaikka ehkä jopa sydän halajaa sitä, jos silloin kun tarvitaan se pienen pieni rohkeus kieltäytyä totutusta. Uskallus kääntyä ja valita tie jota ennen ei ole kulkenut. Jos se rohkeus puuttuu, ei mikään muutu vaikka sydän huutaisi kuinka ja suu sanoisi mitä..

Vaikka mieli on tällä hetkellä maissa, olen silti tyytyväinen että loppujen lopuksi tein kuten sydän sanoi, vaikka mieli keksi miljoona syytä miksi yhä olisin saanut tehdä niinkuin aina ennenkin. Vaikka suunnan muutokselle ja sydämen seuraamiselle vaadittiin melkoisen kova ravistelu. Enhän silti kai olisi oinas jos helpolla läksyni oppisin. Toivon vain että opastajani hermot kestävät jokaisen koettelemuksen jonka itsepäisyyteni ja suoranainen tyhmyyteni polulle tuo. Vaikkei ehkä aina siltä vaikuta, minä silti haluan ja voin muuttua. En kaikesta selviä yksin, eikä kai tarvitsekaan. Onneksi lähellä on ystävä, opastaja, joka näyttää oikean suunnan kun tunnen eksyväni vanhoihin kuvioihin..

maanantaina, joulukuuta 15, 2008

Askeleet tyytyväisyyteen

Lainaan taan aamun ajatusta, että tämä asia pysyisi jatkossakin mielessäni:

ASKELEET TYYTYVÄISYYTEEN
Jokaisen pitäisi tietää:
Et voi olla kaikkea kaikille ihmisille
Et voi tehdä kaikkea kerralla
Et voi tehdä kaikkea yhtä hyvin
Et voi olla kaikessa muita parempi

Siis:
Sinun pitää ottaa selvää kuka olet – ja olla sitä
Sinun pitää päättää mikä on etusijalla ja tehdä se ensin
Sinun pitää löytää vahvuutesi ja käyttää niitä
Sinun pitää oppia olemaan kilpailematta toisten kanssa, koska vain sinä olet oman itsesi ekspertti

Ja silloin:
Opit hyväksymään oman ainutlaatuisuutesi
Opit tekemään valintoja ja päätöksiä
Opit elämään omien rajoitustesi kanssa
Opit antamaan itsellesi arvoa ja pystyt olemaan paras mahdollinen ”sinä”

tiistaina, joulukuuta 09, 2008

vetovoiman laki

Totesin tänään että nyt riitti! Olkoonkin että menttorini totesi minun hokeneen tuota liki joka päivä. Silti. Nyt tunsin rajan tulleen vastaan. Ei raja siinä mielessä että olisin ovet paukkuen pakannut laukkuni. Vaan raja siinä mielessä että minun oli asetettava itselleni päivämäärä. SE päivä on tammikuun viimeinen. Viimeistään. Mahdollisesti jo aiemmin.

Kun olin päättänyt tuon. Kun olin sanonut sen ensimmäiselle työkaverille ääneen. Huomasin sanovani sen toiselle. Sanoin sen myös henkilöstövastaavalle. Elokuussa ilmoitin poistuvani kun seuraajani löytyy. Elämme joulukuuta.. Jos näistä useista ja useista hakemuksista ei löydy ihmistä joka hallitsee numeroiden kirjaamisen oikeaan sarakkeeseen. Ihmistä joka osaa verkosta kasata tarvittavan määrän manuaaleja. Ihmistä joka jaksaa kuunnella ja kertoa huonoja vitsejä. Ihmistä joka on tarpeeksi hullu pärjätäkseen insinöörien parissa.. Jos ei löydy, ei se ole minun ongelmani.

Minulla on uudet haasteet kiikarissa. Ja olkoonkin, että kyllähän sitä voisi "puuhastella" yrittäjyyden parissa tehden tuonne töitä, niin silti minäkin olen ihminen joka tarvitsee myös riittävän määrän lepoa. Ja mielekästä tekemistä..

Kun olin tehnyt päätöksen, huomasin maailman muuttuneen. Asioita alkoi vain tapahtua. Ehkei maailma muuttunut mihinkään, mutta ajatukseni olivat muuttuneet. Näin asiat uudella tavalla. Ja päättäväisyyteni avasi uusia ovia eteeni.. Ongelmat joiden kanssa olin paininut, ne jotka rajoittivat uskallustani, olivat ratkaistu yht'äkkiä.

Nyt odotan mielenkiinnolla huomisen uusia asioita..

perjantaina, marraskuuta 21, 2008

Harmoniaa ja heijastuksia

Viikko on ollut hektinen. Viikonloppukin oli tehokkaasti ohjelmoitu, mukavalla ohjelmalla..

Vaikka tuntuu että kalenteri on ollut kovin täynnä ja elimistö vedetty taas osin äärirajoille (jopa niin että keskiviikon pidin suosiolla kotitoimistoa), on mieli ollut yllättävänkin harmooninen. Päätinhän luopua pähkäilystä. Niin todellakin jopa tein. Vain eilen sallin itselleni hetken miellyttäviä muisteloita tilanteista jotka aiheuttivat perhosia vatsanpohjaan ja kutkutusta mieleen, tietoista egon ja emootioiden ruokkimista. Silti oli tuossakin haikailussa jotenkin erilainen sävy kuin ennen. En pyöritellyt mielessä vaihtoehtoja mitä menneet tilanteet olivat merkinneet, tai olisiko niillä mahdollisuus toistua muodossa tai toisessa. En ripustautunut noiden muistojen varaan, nautin niistä vain muistoina, mielikuvina jotka nostivat samat hyvät tunteet pintaan kuin tapahtuessaan, saivat hymyn huulille. Tällä kertaa tuota hyvänolon tunnetta ei seurannut se riipivä ja rintaa raastava tuska joka ennen on saanut moisten muisteloiden jälkeen olon kovin haikeaksi. Mennyt on mennyttä, saan ja voin nauttia sen muistoista, takertumatta menneen menettämisen pelkoon..

Taiteelliset energiat jylläävät (kuulen mielessäni oppaani äänen joka kertoo ettei ole erikseen parantavaa tai taiteellista energiaa, että on vain energiaa). Erottelen edelleen kaiken energian sen mukaan mihin sitä käytetään, vähän samaan tapaan kuin veitsi on aina veitsi, riippumatta siitä käytetäänkö sitä voin levittämiseen (voiveitsi), pihvin leikkaamiseen (lihaveitsi) vai kasvisten suikalointiin (wokkiveitsi). Tunnen suunnatonta tarvetta luoda jotain. Ennenkaikkea tallentaa jotenkin näitä tuntemuksia joita ympärilläni ja sisälläni jyllää. Olen aikanani saanut kuulla olevani hyvä sanojen ja tarinoiden kanssa, musiikin sarallakin on jotain taiteellista tullut tehtyä. Samoin jonkinlaisia piirusteluita ja valokuvauksia. Jostain syystä tanssi on aina ollut kirjoittamisen ohella se luontevin taiteellisen ilmaisun muotoni. Tanssissa vain ei jää mitään muistoja tallenteeksi jälkipolville. Mietin tänään tuota kriittisyyttäni musiikin ja kuvataiteen osalta. Olen aina vaatinut niiden kanssa jonkinlaista perfektionismia itseltäni. Jos piirtämäni/maalaamani kuva ei välitä sitä tunnetta jonka mielessäni näen ja sisälläni tunnen, heitän pensselit pois ja menee kuukausia, ellei vuosia ennenkuin yritän uudelleen. Tiedostin tuon ongelmani, sen ytimen. Olen aina pyrkinyt kaikella taiteellisuudellani (tanssia lukuunottamatta) jättämään muiston tästä hetkestä myöhempään aikaan. Vaan kun tosiasia on kuitenkin se että tämä hetki on vain nyt. Tämä hetki ei tallennu teokseen elettäväksi uudestaan myöhemmin. Tämän hetken tunteet voivat heijastua luomani kautta, välittyä muille ihmisille ja/tai muistutella omaan mieleeni muistikuvia ja tunteita menneestä. Kriittinen ja vaativa, katoamista pelkäävä, egoni on kuitenkin aina vaatinut luomaan täydellisen kuvan tästä hetkestä. Eikä se ole mahdollista. Ei yksikään taidemaalari, valokuvaaja, kirjailija tai muukaan taiteilija ole kyennyt vangitsemaan sitä hetkeä ikuisuudesta jolloin luomus on syntynyt. Kaikki he välittävät heijastuksia siitä mitä ovat kokeneet sillä hetkellä, mutta eivät juuri sitä hetkeä.. Ehkä tämän tiedostaminen antaa vihdoin mahdollisuuden antaa taiteellisen inspiraation virrata juuri niin vapaana kuin se tahtoo, ilmentyä niin kirjoittamisena, kuvina kuin tanssinakin.. Ja ehkä, ehkä vielä jonakin päivänä palaan soittotunneille kyetäkseni heijastamaan silläkin saralla niitä tuntoja joita elämäni ikuisuus minussa herättää..

torstaina, marraskuuta 13, 2008

Enneagrammi II

Kaivelin hiukan vielä lisää tulkintoja.. Eri selitykset kun avaavat enemmän mahdollisuuksia ymmärtää.

Seiska (seikkailija, nautiskelija, optimisti):
“Älä koskaan sano ei, sano ehkä.” Seiska haluaa pitää kaikki mahdollisuudet avoinna. Hänen huomionsa suuntautuukin kiehtoviin mahdollisuuksiin, tulevaisuuden suunnitelmiin ja vaihtoehtoihin, joita elämässä täytyy aina olla ja onkin. Umpikujaa ei ole. Työssä hän ideoi ja rakentaa siltoja. Myönteinen lähestyminen avaa hänen kanaviaan yhteistyöhön. Rajoittamisesta hän ei pidä. Hän rakastaa hauskanpitoa, hänen mielikuvituksensa toimii, hän on charmantti, utelias, optimisti, energinen, huumorintajuinen, iloinen ja innostunut. Hän voi olla myös narsisti, impulsiivinen, keskittymiskyvytön, levoton ja itsetuhoisa. Häneltä saattaa puuttua kurinalaisuutta.
Seiskan kasvuhaasteena on keskittyminen ja syvempi paneutuminen asioihin ja ihmisiin. Pysähtymällä kuuntelemaan saakin enemmän. Selkeämpi priorisointi ja satsaus vain muutamiin vaihtoehtoihin merkitsee rikkaampaa ja antoisampaa elämää ja seiskan oman luovan panoksen laadun kasvua.

Kahdeksikko (vaikuttaja, johtaja, itsevarma):
Kahdeksikko kysyy: “Kuka täällä johtaa?” ja otta itse mielellään johdon, jos on pienikin mahdollisuus.
Hänen huomionsa suuntautuu vaikuttavuuteen, kontrolliin, oikeudenmukaisuuteen, tulokseen ja valtakysymyksiin. Häneen liitetään adjektiivit suora, autoritatiivinen, lojaali, energinen, itseensä luottava, tarmokas, omiaan suojeleva ja ei-hienosteleva. Toisaalta hän voi olla kontrolloiva, määräilevä, itsekeskeinen, aggressiivinen ja itseriittoinen.
Kahdeksikon kasvutehtävänä on tutustua omaan pehmeämpään puoleensa ja oppia hyväksymään se. Silloin hän kykenee ottamaan vastaan tukea toisilta ja alkaa ymmärtää ihmisten keskinäistä tarvitsevuutta. Silloin hän myös tunnistaa oman vilpittömyytensä ja tulee maltillisemmaksi suhteessaan muihin. Hän alkaa luottaa, että oikeus voi tapahtua, vaikka hän ei olisikaan sitä toteuttamassa oman näkemyksensä mukaisesti.

Kakkonen (auttaja, antaja, uhrautuja):
“He tuskin olisivat selvinneet ilman minua.”
Kakkosen huomio suuntautuu siihen, miten hän voi olla avuksi ja mitä hän voi tehdä toisten hyväksi. Hänellä on tarve olla tarvittu. Ihmissuhteet ovat hänelle tärkeitä. Hän haluaa olla korvaamaton ja mieluummin taustalla kuin ykköspaikalla. Parhaimmillaan kakkonen on rakastava, huolehtiva, sosiaalisesti taitava, eloisa, kodikkuutta ja viihtyvyyttä luova, herkkä, verkostojen ja yhteyksien luoja. Pahimmillaan hän on marttyyriyteen taipuvainen, epäsuora, manipuloiva, liikaa sopeutuva, omistushaluinen ja itsensä kadottava.
Kakkosen kasvutehtävänä on oppia tunnistamaan omia tarpeitaan ja tunteitaan ja pitää niitä tärkeinä. Kauneudesta ja rauhasta kakkonen voi löytää uutta sisältöä elämäänsä pakonomaisen auttamisen tilalle. Hän alkaa arvostaa itseään ja pitämään huolta itsestään. Hänen omanarvontuntonsa ei perustu enää tarpeellisena oloon, vaan hänen persoonansa todellisiin ominaisuuksiin.

keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008

Enneagrammi

Tutustuin tänään enneagrammiin, kiitos isoisäni. Aihe alkoi kiehtoa ja kotiin päästyäni perhedyin hiukan aiheeseen RHETI-testin kevytversion avulla.. Ja mitä se kertoikaan minusta..

Eniten pisteitä saivat 7. ja 8. tyyppi, seuraavaksi ensiten 2. tyyppi. Mitä nämä sitten ovat? Persoonallisuuteni kahden eri selityksen kera olkaa hyvä:

Seiska:
Innostuva Suunnittelija. Innostuva Suunnittelija on vilkas ja aikaan saava persoonallisuustyyppi. Seiskat ovat ulospäin suuntautuneita, optimistisia, monipuolisia ja spontaaneja. He ovat leikkisiä, reippaita ja käytännöllisiä, mutta saattavat myös laiminlyödä lahjojaan tekemällä liikaa asioita yhtä aikaa ja tulemalla hajanaisiksi ja kurittomiksi. Seiskat etsivät jatkuvasti uusia ja mielenkiintoisia kokemuksia, mutta saattavat tulla myös keskittymiskyvyttömiksi ja uupuneiksi jatkuvasta vauhdissa pysyttelystä. Heillä on tyypillisesti ongelmia kärsimättömyyden ja impulsiivisuuden kanssa. Parhaimmillaan Seiska keskittää lahjakkuutensa jonkin tärkeän tavoitteen saavuttamiseen ja on kiitollinen, onnellinen ja tyytyväinen elämästään ja kokemuksistaan.

7 Innostuva suunnittelija

iloinen * optimistinen * seikkailija * monipuolinen * innostava * hauska * myönteinen * kiitollinen * leikkisä * kekseliäs * eteenpäin menevä * korkealentoinen * nopea * inspiroiva * eloisa * idearikas * visionääri * spontaani * monilahjakkuus * lyhytjännitteinen * kärsimätön

Parhaimmillaan: iloinen, idearikas, innostava
Huonoimmillaan: itsekäs, hajanainen, lyhytjännitteinen

Seiskat nauttivat uusista ideoista, ihmisistä ja paikoista. He suunnittelevat mukavaa tulevaisuutta välttääkseen tylsistymisen ja kivun. Ovat hurmaavia, nautintohakuisia, täynnä uusia ideoita, energisiä ja myönteisiä. Kaikki hyvin, kunhan tiedän, että edessä on jotain jännittävää koettavaa.

Kasi:
Vahva Vaikuttaja. Vahva Vaikuttaja on voimakas ja jopa aggressiivinen persoonallisuustyyppi. Kasit ovat itsevarmoja, vahvoja ja vakuuttavia. He ovat suojelevia, kekseliäitä, suorapuheisia ja päättäväisiä, mutta saattavat myös olla itsekeskeisiä ja dominoivia. Kasit tuntevat tarvetta kontrolloida ympäristöään ja toisia ihmisiä, mikä tekee heistä joskus haastavia ja jopa pelottavia. Kaseilla on tyypillisesti ongelmia oman temperamenttinsa kanssa. Heidän on myös vaikea antaa itselleen lupa olla haavoittuvainen. Parhaimmillaan Kasi on vahva esikuva, joka käyttää voimaansa toisten elämän parantamiseksi tullen sankarillisiksi, suurisydämisiksi ja inspiroiviksi.

8 Vahva Vaikuttaja

rehellinen * rohkea * suora * päättäväinen * suojelija * itsevarma * sitkeä * rehti * riippumaton * järkkymätön * tinkimätön totuuden puolesta taistelija * johtaja * yksinäinen susi * voimakastahtoinen * kallio * yrittäjähenkinen * konfliktihakuinen * painostava * pelottava *

Parhaimmillaan: suora, rehti, voimakas
Huonoimmillaan: vaativa, pomotteleva, pelottava

Kasit haluavat olla vallassa ja vahvoja. He etsivät totuutta ja pyrkivät kieltämään haavoittuvuutensa. Ovat itsenäisiä, johtavaa asemaa tavoittelevia ja reiluja. Ylenpalttisia.

Kakkonen:
Avulias Huoltaja. Avulias Huoltaja on välittävä, huolehtiva ja ihmiskeskeinen persoonallisuustyyppi. Kakkoset ovat empaattisia, vilpittömiä ja lämminsydämisiä. He ovat ystävällisiä, anteliaita ja uhrautuvaisia, mutta myös tunneherkkiä, imartelevia ja joskus muita mielisteleviä. He ovat hyvää tarkoittavia ja pyrkivät lähelle toisia ihmisiä, mutta saattavat myös tehdä palveluksia muille tehdäkseen itsensä tarpeelliseksi. Kakkosilla on monasti ongelmia omistushaluisuuden ja omien tarpeiden tunnistamisen kanssa. Parhaimmillaan Kakkoset ovat epäitsekkäitä ja heillä on todellista pyyteetöntä rakkautta toisia ihmisiä kohtaan.


2 Avulias huoltaja

välittävä * palveleva * huolehtiva * tuki * antava * auttava * empaattinen * antelias * tunteikas * miellyttäjä * parantaja * uhrautuva * sydämellinen * kehuva * hoivaava * rakastava * ymmärtäväinen * lämminhenkinen * tuttavallinen * neuvoja * ylpeä * manipuloiva *

Parhaimmillaan: lämminhenkinen, toiset huomioiva, auttavainen, myönteinen
Huonoimillaan: tunkeileva, toisista riippuvainen, manipuloiva

Kakkoset haluavat kovasti, että heistä pidetään. He pyrkivät täyttämään muiden toiveet avuliaisuudellaan. Ovat optimistisia, anteliaita, empaattisia, ymmärtävät toisten tarpeet hyvin, antavat saadakseen, eivät tiedä mitä itse haluavat.

Tällainen minä olen, tunnistan itseni näistä erittäin hyvin. Nyt voin jatkaa matkaa muutoksessani..

perjantaina, marraskuuta 07, 2008

päätös pähkäilyille

Olenko minä masokisti? Onko hoitaja sadisti?? Siltä tuntui siinä vaiheessa kun jaloissani olevia tukoksia avattiin. Ja minä kun olin ajatellut niiden johtuvan vain runsaasta istumisesta, niin jälleen kerrottiin tuon olevan jalkoihin padottuja tunteita..

Ei, en ole sikäli masokisti että haluaisin huutaa tuskasta noiden tukosten avauksessa (kuten tänään tein) joten päätin pyhästi etten enää murehdi ja pähkäile ja patoa asioita..

Vaikka naiselliset tippaleivät eivät varmasti ihan noin vain pysähdy ja lopeta pähkäilyä, niin voin tietoisesti lopettaa pohdiskelun aina yllättäessäni itseni siitä. Ei minun tarvitse murehia mielessäni tulevia keskusteluita tai työtehtäviä. Ei ajatella valmiiksi parisuhteen kiemuroita tai asiakkaiden ajatuksia. Voin elää ja ottaa avoimesti vastaan sen mitä elämä kohdalle tuo. Edelleen voin ja saan tehdä omat valintani, muttei niitä tarvitse vatvoa ja pyöritellä mielessäni miljoonaan otteeseen.

Haluan muuttua. Haluan löytää sen minän jonka kanssa voin elää kaikkein onnellisempana. Vaikka kapinoin, egoni kapinoi, tuntuu jokainen tapahtuva muutos hyvältä. Välillä muutos koskee. Välillä se pelottaa aivan vietävästi, silti jokainen askel tuntuu vievän pikkuhiljaa kohti kaukaisuudessa häämöttävää maalia. Eikä sinne maaliin ole kiire, sen vahvistuksen sain tänään. Aikaa on koko ikuisuus, jokainen päivä, jokainen silmänräpäys on oma ikuisuutensa, jokainen hiuksenhieno muutos on yhden päämäärän saavutus. Tällä hetkellä tunnen oloni jälleen turvalliseksi ja varmaksi. Tiedän minne olen matkalla ja tämä matka on elämäni suurin seikkailu. Miksen siis nauttisi jokaisesta hetkestä, takertumatta haluihin, murheisiin tai epäilykseen..
Olen tästä päivästä äärettömän kiitollinen!

maanantaina, marraskuuta 03, 2008

Get stressed.. stay stressed..

Jep! Elämä on!

Jälleen kerran melkein riittäisi tylyssä yksinkertaisuudessaan tuo toteamus, mutta ehkä on syytä hiukan avata ajatuksia..

Perjantaina työpäivä venyi, olkoonkin että se oli odotettavissa, silti hiukan harmitti. Olinhan ajatellut nollaavani viikon kiireet rauhassa jotta olisin viikonloppuna messuilla hymyävä itseni.. No toisin tosiaan kävi. Duunin jälkeen pika pikaa ruokakauppaan ja kilautus kotio jos vaikka sauna olisi lämpimänä kun ehdin kotiin.. Sen jälkeen olisi pitänyt sulkea puhelin. Ehdittyäni postilaatikolle asti soi puhelin ja tiedustelu kuului olinko valmiudessa lähtemään etsintään. Mietin tasan kaksi sekuntia: Olen! Järki huusi heti perään että olen hullu, että takana on rankka viikko ja edessä messuviikonloppu eli en todellakaan olisi fiksu lisä etsintäporukkaan. Jotenkin kuitenkin toivoin ja kuvittelin että keikka peruuntuisi ennenkuin tarvitsisi lähteä mestoille.

Puolisen tuntia ja tuli uusi soitto: Etsintä toteutetaan, joten ei kun menoksi. Onneksi en ollut saunaan vielä ehtinyt. Ne muutama hätäinen suupala joita olin hätäpäissäni varmuuden vuoksi syönyt olivat ainoa "elvytys" ennen lähtöä, onneksi olin kannattanut duunikaverin muksujen urheiluharrastusta ja ostanut rasian toffeeta, tuolla pysyisi ainakin verensokerit koholla. Kamat kasaan, pussillinen pähkinöitä, pussiin toffeita ja vesipullo. Lämmintä päälle ja reppuun, kompassi, fikkari ja itselle ja koiralle heijastinliivit. Tässä vaiheessa oli Wäne jo aivan täpinöissään. Vaikka tiesin ettei tuo pääse vielä tosihommiin, sai jätkä lähteä mukaan totuttautumaan siihen mitä tositoimet voisivat olla.

Tunti ajamista etsintäalueelle. Ilmoittautuminen ja suoraan maastoon, kyseessä oli vanhat kotinurkat, joten paikallistuntemustani hyödynnettiin koirakon mukaan. Juuri kun pääsimme metsään kuului kopterin ääni, haravointi olikin otettu kalleimman mukaan heti.. No tunnin ehdimme suunnilleen hortoilla pitkin liejuisia maastoja kun vihdoin tuli soitto että etsittävä oli löytynyt ja voimme etsiytyä lyhyintä reittiä pois alueelta.. Harmi sinänsä ettei koirakko ollut löytävä taho, mutta pääasia että kadonnut saatiin ehjänä takaisin ihmisten ilmoille..

Olin kotona puoli yhden maissa. Sauna oli jo aikaa sitten kylmennyt ja oma väsymyksen taso oli sitä luokkaa ettei kyllä muuta kaivannutkaan kuin pikaisen kuuman suihkun ja unten maille. Aamulla kellon herätellessä pirteään messuaamuun voin myöntää olon olleen kaikkea muuta kuin pirteän..

No viikonlopusta selvisin kaikkineen kyllä kunnialla (ellei messuilla sekoilua oteta lukuun). Huvitti vain sunnuntaina kun mieleeni tuli ystävän viimeinen huikkaus perjantaina mesessä: Muista säästää itseäsi! Liekö joku etiäinen antanut hälle varoituksen kuinka yritän polttaa itseäni loppuun tehokkaimman mukaan..

Duunikaverin kanssa puimme tänään stressitasoja. Hänellä oli melkoisen rankka kesä läheisen menetyksineen ja tuosta aiheutuneine stresseineen. Lääkärit totesivat lähellä olevan burn outin ja paniikkihäiriöiden. Nyt sain häneltä varoitukset siitä kuinka näköjään yritän poltella omaa kynttilääni kummastakin päästä. Tiedän. Myönnän. Tiedostan myös sen että jos nyt pysähdyn, on ihan oikeasti vaara etten enää pääse liikkeelle.. Kunhan on taas varmuus siitä että aurinko ei ole kadonnut kokonaan, sitten voin hidastaa tahtia ja luottaa siihen että pieni hengähdys ei sammuta moottoreitani kokonaan..