Kolikon kääntöpuolet

Viime aikoina olen hehkunut terveyttä ja hyvää oloani. Meditaatioilta nosti esiin vahvuuden olla vahvasti sitä mitä olen.
Haluaisin toki että itselleni tärkeät ihmiset voisivat hyvin. Että heillä olisi yhtä hyvä olla kuin itselläni. Siksi riemuitsen jokaisen läheisen pienestäkin positiivisesta merkinnästä naamakirjan syövereissä. Tuntuu hyvältä lukea kuinka muidenkin elämä hymyilee. Toki luen hyvillä fiiliksillä ystävien kiroilut matolle oksentaneesta lemmikistä tai arkipäivän pienistä vastoinkäymisistä. Luen näitä huvittuneena, sillä aistin näiden merkintöjen olevan niitä pieniä tuuletuksia pienistä asioista ettei elämästä tule negatiivista.

Vaan kun kaikki rakkaat eivät kestä hyvän oloni julistusta. Kaikille iloisen mielen jakaminen ei sovi, heille iloitemiseni tuottaa tuskaa ja pahentaa oloaan. Vaikka haluaisin vetää heidät mukaan hyvään flowhun jossa itse elän, tiedän etten sitä voi tehdä. He räpiköivät omaa elämäänsä omaan tahtiin. Minun on hyväksyttävä se etten voi elää elämää heidän puolestaan. En voi tehdä valintoja joka muuttaisi elämänsä paremmaksi, en edes helpottaa oloaan. Voin vain elää omaa elämääni, iloita onnellisuudestani ja olla heille olemassa siinä vaiheessa kun he ovat valmiit muuttumaan. Silloin voin olla opaskylttinä suuntaan jonka itse olen havainnut hyväksi.

Välillä on vaikeaa päästää irti, mutta voidakseen itse kasvaa on se vain tehtävä.. Rakastan teitä kaikki läheiset ihmiset, rakastan vaikken "raahaa" teitä mukanani. Olen täällä sitten kun yhteinen aikamme jälleen koittaa..

ME KUOLLAAN KAIKKI!!!

Pieni ajatusleikki:
Nukut rauhallista yöuntasi. Vieressäsi nukkuva ihminen pomppaa pystyyn ja huutaa suoraa huutoa:"ME KUOLLAAN KAIKKI!!!"

Voin ymmärtää sen ettei vieressäni ole aina helppo nukkua.. Itseä ajatus lähinnä huvitti.. aamulla..

Elämän auringonpaiste

Elämä hymyilee. Olen onnellinen. Minulla on työ jota rakastan. Ympärilläni on rakastavia ihmisiä, positiivisia ihmisiä.Olen päättänyt jakaa hyvää oloani muille. Olen valmis jakamaan työni kaikille niille jotka kaipaavat uutta, positiivista työympäristöä. Jaan hyvää oloani kertomalla asioita joilla on omaan terveyteeni kohentava vaikutus. Jaan hymyjä ja pieniä aurinkoisia ajatuksia..

Vaan miksi se ärsyttää ihmisiä? Miksi julki saisi tuoda vain sen kuinka jokin asia painaa mieltä, kuinka elämä potkii, kuinka kaikki vituttaa? Entä kun kaikki ei vituta? Entä kun päivässä näkee enemmän ilonaiheita kuin harmin kohteita. Toki minullakin on huonot hetkeni, välillä todella huonot. Vaan en anna niiden pilata enää koko päivää.

Olen huomannut jättäväni taakse ne ihmiset joilla ei ole samaa halua muuttua. Samaa halua parantaa elämäänsä jatkuvan valituksen sijasta. Helppohan kaikkien on valittaa kun lakana on rutussa, eikä ketään mikään estä nousemasta vuoteesta ja petaamasta petiä uudestaan. Olemme usein vain niin tottuneita niihin huonoihin juttuihin ettemme edes harkitse asioiden muuttamista, mistä silloin valittaisimme? Vaan tarvitseeko valittaa? Olen huomannut päiväni paljon tapahtumarikkaammiksi, iloisemmiksi ja tuottavammiksi kun iloitsen pienistäkin asioista, muutan ne asiat jotka tuottavat murhetta ja jätän taakseni ne joille en kertakaikkiaan voi mitään.. Elämässäni on alkanut paistaa aurinko, sateisen harmaanakin päivänä..

I just LOVE my Life!!!