Kevättä rinnassa

Ihana tämä keväinen auringon paiste. Uskomatonta kuinka nopeasti päivät ovat pidentyneet. Illalla on vielä valoisaa kuuden jälkeenkin ja aamulla aurinko alkaa pilkistellä jo kuuden seitsemän välimaastossa.
Viikonloppu meni nautiskellessa ihanasta auringosta runsaan ulkoilun kera. Ja tulipa todettua muutamaan otteeseen sekin että on ihanaa asua maalla kun voi hetken mielijohteesta ottaa kahvikupin ja mennä aitan päätyyn aurinkoon istuskelemaan. Tuolla oli todella lämmintä kun aurinko porotti pilvettömältä taivaalta eikä tuohon kohti edes tuullut.. Varokaa vaan kaikki kalpeanaamat, täältä on tänä keväänä tulossa hyvin paahdettua ihoa.. en malta odottaa kesää kun aamusta alkaen voi paistatella aurinkoterassilla läppäriä naputellen.. ja mikä parasta, täällä kun ei ole edes sitä häiritsevää liikenteen melua, eli kännykkään höpinäkin onnistuu samalla..

Aah, minä nautin suunnattomasti!!

Aurinkoisen päivän tulos

Ihana ilma, vietin tänään pari tuntia pihalla ja tässä muutama tuotos päivältä...

Eeeeemeeeliiii!!!!

Olettekos koskaan huomanneet kuinka omasta mielentilasta riippuen saman teksiviestin tai sähköpostin lukee niin perin eri tavoin, puhumattakaan keskustelupalstojen viesteistä. Sitä saattaa provosoitua jostain pikkuseikasta ja kuohahtaa niin että perästäpäin ei tiedä kuinka asiaa voisi edes selitellä..

Kirjoitettuani tässä viimeisen vuoden aikana jokusenkin aika tulikivenkatkuisen vastauksen milloin mihinkin viestiin ja saatuani vastauksena ihmettelevän kyselyn:"mistä sä nyt vedit herneet...?" Olen päättäny visusti etten vastaa provosoiviin viesteihin ainakaan siltä lukemalta. Meilien kanssa tuntuviksi toimii jo se että viestin tullessa lukaisen sen nopsaan läpi ja alkaessani kirjoittaa vastausta lueskelen saapuneen uudestaan kappale tai kohta kerrallaan. Jos jokin kohta siltikin kiehauttaa mieltäni jätän siihen vastaamisen suosiolla myöhempään ajankohtaan..

Tosin joskus on pakko vastata jos viestissä ei ole kuin se ainokainen veret kiehauttava kohta. Tässä esimerkki:
Lähetin valikoidulle neitokaisporukalle viestin tapaamisesta (n.10 hlöä) "Tapaaminen sunnuntaina 00.00.2005 klo 16 osoitteessa sejase. Ilmoitathan mahd.pian oletko tulossa."
- Yksi vastaa heti että hänelle sopii..
- Toinen vastaa seuraavana päivänä viestillä " moneltakos se 00.00.2005 päivän tapaaminen olisi?"
- Muista ei ole tähän mennessä kuulunut hiiskaustakaan ja viestin lähetyksestä on jo viikko...

No voinet arvata kuinka kuohati tuon toisen viestin kohdalla.. ymmärtäisin jos viesti olisi ollut pitkä ja vaikeasti ymmärrettävä, mutta kun.... AAARGH!! enkö minä osaa ilmaista itseäni selkeästi vai teenkö sen liian yksinkertaisesti..

Muutenkin ihmettelen ihmisten tapaa vastata, tai olla vastaamatta viesteihin.. Ehkä olen liian herkkänahkainen, mutta koen kerta toisensa jälkeen loukkauksena sen jos viesteihini ei reagoida millään tapaa. Mietin katoavatko viestit bittiavaruuteen, vai olenko joskus syönyt kyseisen ihmisen eväät kun hän ei arvosta minua sen vertaa että ilmoittaisi ettei kiinnosta kommunikoida kanssani. Toisilla on myös hassu tapa vastata tekstiviestiin sähköpostilla. Yleensä jos lähetän tekstarin en ole koneen äärellä ja kaipaisin vastaustakin tekstarina. Toisaalta tietysti ymmärrän että haluaa säästää puhelinlaskussaan ja vastata sen takia halvemmalla välineellä, mutta sitten kun tuohon meiliin ei kuitenkaan sisällytetä mitään millä voisi yhdistää sen liittyvän tekstariin.. *huokaus* Eli hyvät immeiset, kun nyt kuitenkin käytte tätä vakoilemassa niin: jos lähetän tekstarin toivoisin siihen vastausta tekstarina tai sitten ainakin meiliin viittaus tyyliin:"laitoit 25.2.2005 klo 14.34 tekstarin koskien tapaamistamme sunnuntaina: tulen ja tuon 2 ystävää mukanani..."